Valitse sivu

Kuva: Sumuinen Karhujärvi.

Siuntionjoen vesistöalueella laaditun Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövision tavoitteena on laatia kaikille huonokuntoisille valuma-alueen järville kunnostussuunnitelmat sekä aloittaa pitkäjänteinen kunnostustyö.

Siuntion Karhujärvi on matala ja savimaiden ympäröimä, Siuntionjoen vesistöalueen läpivirtausjärvi. Järven valuma-alue on valtavan suuri ja siellä on useita melko huonokuntoisia järviä (esimerkiksi Vihdin Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Hepari ja Petäjärvi). Näiden järvien kunnostustyön edistyminen vaikuttaa myöhemmin myönteisesti myös Karhujärven tilaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimassa Siuntionjoki 2030 -kunnostushankkeessa valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa ensisijaisiksi kunnostustoimenpiteiksi ehdotetaan ulkoisen kuormituksen vähentämistä, hoitokalastusta ja lintuvesikunnostustoimia.

Karhujärvi on kärsinyt vuosia sinileväkukinnoista, hapettomuudesta, umpeenkasvusta ja särkikalavaltaisesta kalastosta. Järven arvo vesilintualueena on lisäksi romahtanut. Nummelan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet on johdettu Karhujärveen laskevaan Risubackajokeen vuodesta 1976 alkaen. Jätevesien puhdistustekniikan kehittyessä jätevesien merkitys on tätä nykyä pieni, joskin etenkin kesäaikaan ne nostavat järven typpipitoisuuksia. Järven valuma-alueella on lisäksi paljon peltoja. Järvi on luontaisestikin rehevä, mutta liian suuren ulkoisen kuormituksen myötä rehevyys on vuosien kuluessa kasvanut ja ravintoketju vinoutunut. Karhujärven vedenkorkeutta on lisäksi 1800-luvulla laskettu. ”Karhujärven aktiivit saivat vakautettua järven vedenpinnan, kun pohjapato uusittiin tänä vuonna”, kertoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka. ”Kun vedenpinta ei kesäaikaan enää pääse laskemaan liian alas, hillitsee se osaltaan järven umpeenkasvua”, jatkaa Pellikka.

Järvi on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan. Järveltä on niitetty vesikasvillisuutta ja särkikaloja on poistopyydetty. Lisäksi järviin laskevia ojia on ruopattu ja Linkki-hanke on tarjonnut alueen kiinteistöille haja-asutuksen jätevesineuvontaa.

Suunnitelman laadintaa varten kaikki vanha tutkimustieto veden laadusta, pohjaeläimistä ja vesikasveista käytiin läpi, sekä järvestä tutkittiin lisäksi kasvi- ja eläinplanktonia sekä kalastoa. Lisäksi järven ulkoista ja sisäistä kuormitusta mallinnettiin. Tutkimustulosten perusteella Karhujärven vesi on tätä nykyä ravinteikasta ja sameaa. Tämä siitäkin huolimatta, että järveen valuvien ravinteiden määrä on vuosien kuluessa selvästi pienentynyt. Vesinäytetulosten perusteella järvi on voimakkaan sisäkuormitteinen. Karhujärven eläinplankton on pienikokoista ja siitä puuttuvat lähes täysin suurikokoiset vesikirput, jotka pystyisivät laiduntamaan leviä tehokkaasti. Karhujärven kalasto on runsas ja särkikalavaltainen. Järven petokalakanta on kuitenkin vahva.

Karhujärven tilan parantamiseksi pitäisi vähentää sekä sisäistä että ulkoista kuormitusta. Kunnostustyötä esitetään jatkettavaksi muun muassa hoitokalastuksen tehostamisella ja maanparannusaineiden levittämisellä herkästi kuluville (erodoituville) pelloille. Lisäksi kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentaminen olisi tavoiteltavaa. ”Siuntionjoki-hankkeessa onkin valmistunut jo kosteikkosuunnitelmat Risubackajokeen, jonka kautta tulee arviolta vajaa kolmasosa järveen laskevasta ulkoisesta fosforikuormituksesta”, täydentää Siuntionjoki-hankkeen projektipäällikkö Anu Suonpää-Espinola. Sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi hoitokalastusta tulee nykyisestä huomattavasti tehostaa ja petokalakantojen tilanne tulisi selvittää. Kunnostustoimenpiteissä kannattaa lintuvesiaspekti ottaa huomioon, sillä järven kunnostus vaikuttaa myönteisesti myös vesilinnustoon.

Siuntionjoki 2030- hanketta rahoittavat vuonna 2020 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Uudenmaan virkistysalue yhdistys ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -hanketta vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista.

Lisätietoja:

Anu Suonpää-Espinola
Projektipäällikkö
LUVY
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
0505018237