Hangon merialueen yhteistarkkailun näytteenotossa kesällä 2022. (LUVY / Johan Lindholm)
Hangon merialueen yhteistarkkailun vuosi 2022 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin vuosittaisen fysikaalis-kemiallisen ja hygieenisen vedenlaadun sekä levämäärää kuvaavan a-klorofyllin tarkkailun lisäksi tarkasteltiin tuloksia kootusti edeltävän neljän vuoden ajalta ja tutkittiin biologisia muuttujia pohjaeläimiä, vesikasvillisuutta ja kalastoa. Tarkkailuvelvollisia olivat vuonna 2022 Hangon Vesi -liikelaitos, Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupunki (Hangon suljettu kaatopaikka) ja Oy Forcit Ab. Vapaaehtoisina osallistuivat Hangon satama ja ViskoTeepak Oy Ab.
Tarkkailualueen pistemäinen jätevesikuormitus kohdistuu nykyään Hankoniemen eteläpuolelle. Pohjoispuolelle lasketaan ainoastaan jäähdytysvesiä Furunäsin itäpuolelle. Lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on pientä. Ojitetuilta suoalueilta rantavesiin valuu kuitenkin huomattava määrä humuspitoista vettä. Myös Itämeren yleistila vaikuttaa tarkkailualueen vedenlaatuun.
Avoimella Hangon eteläpuoleisella merialueella virtaukset ovat voimakkaita ja veden sekoittumisolosuhteet ovat hyvät. Pistekuormituksen vaikutuksia ei tarkkailussa ollut eteläisellä merialueella juurikaan näkyvissä, ravinnepitoisuudet olivat pääosin tyydyttävällä tasolla ja alusveden happitilanne pysyi hyvänä. Hangon pohjoispuolen ja Forcitin edustan havaintopaikat olivat hieman rehevämpiä ja sameampia kuin eteläinen merialue. Alusveden happipitoisuudet olivat loppukesäisin hieman alentuneet, mutta pysyivät kohtuullisina. Vesi sekoittuu tälläkin alueella melko esteettömästi. Sisäsaaristossa suljetummalla Bengtsårin alueella vesi ei pääse vaihtumaan tehokkaasti ja vedenlaatu oli tarkkailun heikointa, vaikka pistekuormitus on siellä päättynyt. “Bengtsårin syvillä alueilla alusvedestä loppuu happi loppukesän kerrostuneisuuskaudella, jolloin sedimenttiin varastoituneita ravinteita pääsee vapautumaan takaisin veteen eli muodostuu rehevöittävää sisäistä kuormitusta”, sanoo vesistöasiantuntija Heidi Tanttu. Lisäksi Suursuon suljetun kaatopaikan ojapisteissä vedenlaatu oli ajoittain heikkoa, mutta uoman purkualueella meressä vaikutuksia ei näkynyt. Keskimääräiset loppukesän a-klorofyllipitoisuudet vastasivat vuosina 2019–2022 Bengtsårin alueella ja paikoin Hangon pohjoispuolella välttävää ja Hangon eteläpuolella tyydyttävää tilaa.
Pohjaeläimistö oli tarkkailualueella melko monipuolista ja pohjaeläimistön tilasta kertovan BBI-indeksin arvot olivat hyvällä tai erinomaisella tasolla. Tarkkailualueella havaittiin muutamia yksilöitä vieraslajeja saksisiiraa, kuuppaäyriäistä ja liejutaskurapua. Vesikasvilajisto, kuten kalliorannoille tyypilliset makrolevävyöhykkeet, oli alueelle tavanomaista. Kahdella linjalla todettiin luontodirektiivin silmälläpidettävää lajia meriajokasta ja rakkohauruvyöhykkeen runsaudessa havaittiin lievää parantumista. Koekalastuksissa Hangon eteläpuolella yksikkösaalis oli aiempaa pienempi ja runsaimmat lajit olivat ahven ja särki. Ahvensaalis oli puolittunut ja särkikalojen määrä pysynyt ennallaan, eli kalasto vaikutti muuttuneen särkikalavaltaisemmaksi. Hangon pohjoispuolella yksikkösaalis oli yli kilon Hangon eteläpuolta korkeampi ja lähellä Tvärminnen vertailualueen tasoa. Runsain laji oli ahven ja petokalojen osuus saaliista kasvoi, mikä viittaa alueen kalaston tilan kohentuneen edelleen. Vieraslajia mustatäplätokkoa esiintyi molemmilla alueilla.
Yhteistarkkailu jatkuu vuonna 2024 suppealla vedenlaadun ja kolmen pohjaeläintutkimuslinjan tarkkailulla.
Julkaisu: Hangon merialueen yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuosilta 2019–2022
Lisätietoja:
Heidi Tanttu
vesistöasiantuntija
heidi.tanttu@luvy.fi
045 7884 2875
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
