Valitse sivu

Perälänjärvi 2019 (LUVY / Arto Muttilainen)

Vuoden 2019 kunnostustoimenpiteiden ja tutkimusten yhteenveto on valmistunut. Kunnostustyöt jatkuvat 2020.

Veikkolan järvien sisäistä kuormitusta hillittiin tehokalastamalla Kalljärveä nuottaamalla. Saalista saatiin yhteensä 3760 kg (59 kg/hehtaari). Saalisotannan perusteella saalis koostui lahnoista, särjistä ja hieman myös pasurista. Särkikaloja oli yhteensä 77 % kokonaisbiomassasta, joten hoitokalastus kohdistui oikeisiin lajeihin. Sisäisen kuormituksen tehoa havainnoitiin hakemalla järvistä vesinäytteitä ja todettiin etenkin Kalljärven kärsivän melko voimakkaasta sisäisestä kuormituksesta. Sisäisessä kuormituksessa järven pohjalle vajonneet ravinteet päätyvät takaisin vesipatsaaseen levien kasvuvoimaksi.

Vuonna 2019 aloitettiin mittaamaan järviin laskevien hulevesien osuutta kokonaiskuormituksesta ja tämä kartoitus jatkuu vuonna 2020. Lisäksi tutkittiin järvien välisten uomien ravinteiden virtoja. Ulkoisen kuormituksen hillintä oli todettu tärkeäksi vuonna 2018 valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa, jonka toimenpide-ehdotuksia vuonna 2019 lähdettiin toteuttamaan. Kunta lähestyi viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä ja kannusti niitä liittymään viemäriverkkoon. Lisäksi kunnalla oli hevostallien kartoitus- ja neuvontahanke, joka ulottui myös Veikkolan järvien valuma-alueille.

Ravintoverkon rakennetta kartoitettiin kasvi- ja eläinplankton- sekä kalastotutkimuksilla. Perälänjärven ja Lamminjärven kasviplanktonlajisto oli melko monipuolinen ja haitallisia sinileviä esiintyi vain vähän. Kalljärvellä kasviplanktonin määrä oli todella suuri ja lajistossa esiintyi paljon sinileviä. Eläinplanktonista puuttuivat kaikilla kolmella järvellä suurikokoiset vesikirput lähes tyystin. Vesikirput laiduntavat kasviplanktonia, joten niiden runsaus vähentäisi levien määrää. Hoitokalastuksen yksi päätarkoitus onkin ravinteiden ja pohjaa pöllyttävien kalojen vähentämisen lisäksi vesikirppuja syövien särkikalojen vähentäminen.

Yleiskatsauskoeverkoilla tehdyn kalastokartoituksen perusteella järvien ekologinen tila oli Perälänjärvellä tyydyttävä, Lamminjärvellä hyvä ja Kalljärvellä välttävä. Perälänjärvellä ja Kalljärvellä noin 75 % kalastosta oli särkikaloja, mutta Lamminjärvellä vain hieman yli puolet. Kalljärven yksikkösaalis oli erittäin korkea, joten tehokalastuksen tarve järvellä jatkuu. Matalalla Perälänjärvellä kokeiltiin verkkokalastuksen lisäksi katiskojen käyttöä kalastokartoituksessa. Kokemukset olivat lupaavia.

Vuonna 2020 Veikkolan järvipilotti jatkuu toimilla niin sisäisen kuin ulkoisen kuormituksen hillitsemiseksi sekä tarkentavilla tutkimuksilla. Tarkentavia tutkimuksia tullaan käyttämään jatkokunnostuksen avuksi. Kunnostusta rahoittivat vuonna 2019 Kirkkonummen kunta ja Uudenmaan ELY-keskus. Kunnostuksen ohjausryhmässä on edustus seuraavista tahoista: Uudenmaan ELY-keskus, Kirkkonummen Vesi, Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu, Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta sekä yhdyskuntatekniikan lautakunta ja kunnanhallitus, Kirkkonummen kuntatekniikka, Osakaskunta Veikkolan Vedet, Kirves ry ja LUVY.

Julkaisu 817/2019 Veikkolan vesistöhanke vuonna 2019. Vuosiraportti.

Lisätietoja:

Merja Puromies
vt. ympäristöpäällikkö
Kirkkonummen kunta
merja.puromies(at)kirkkonummi.fi
0400772194

Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
LUVY
katja.pellikka(at)luvy.fi
0504754452