Kesäaikaan Maasojassa on paikoin vain 10 cm vettä ja pinnan alla näkyy uoman täyttävää hienoainesta.
Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla – VALUME -hanke on edennyt suunnitteluvaiheeseen. Nyt kertyvää tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää myöhemmin myös muualla. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).
Pilottikohteiksi on valittu valuma-alueita, joilla on maatalousmaiden lisäksi metsäistä aluetta. Valituilla kohteilla testataan maatalouden vesienhallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta metsävaltaisilla valuma-alueilla. Toimenpiteitä ovat mm. kosteikot, kaksitasouomat, pohjakynnykset sekä puun hyödyntäminen. Konkreettisten toimenpiteiden lisäksi selvitetään valuma-alueiden tilannetta laajemmin kunnostustervetarkastelun ja vesienhallintasuunnitelman laatimisen avulla.
”Hankkeessa toteutettavien pilottien avulla kasvatetaan yhteistä osaamista valuma-aluetasoisesta suunnittelusta ja saadaan yhteisesti jaettavaa kokemustietoa toimivien ratkaisujen löytämiseksi”, sanoo LUVYn hankekoordinaattori Virve Ståhl.
Vihdin Maasojalle suunnitellaan monivaikutteinen kosteikko ja kaksitasouoma, joiden tavoitteena on parempi vesienhallinta sekä vesistökuormituksen vähentäminen. Kosteikko lisää luonnon monimuotoisuutta ja auttaa etenkin vesilintuja. Lisäksi laaditaan kokonaistilannetta kartoittava kunnostustarvetarkastelu, joka sisältää selvityksen sekä maa- että metsätalouden kuormituksesta ja vesienhallinnan parantamisesta.
Maasoja sijaitsee Hiidenveden valuma-alueella Karjaanjoen vesistössä. Se on Vihtijokeen laskeva puro. Valuma-alueen pellot ovat sijoittuneet tiiviisti Maasojan varrelle ns. jokilaaksoon, ja valuma-alueen reunamilla on metsää. Maasojan alaosissa puro ja Vihtijoki tulvivat voimakkaasti, minkä vuoksi Maasojassa on perkaustarvetta.
Kirkkonummen Alhonsuolle laaditaan vesienhallintasuunnitelma ja lisäksi suunnitellaan Alhonsuon suoalueen vesienhallintaratkaisuja, Alhonsuonojan kaksitasouoma sekä Alhonsuonojan kosteikon parantaminen. Alhonsuo ja Alhonsuonoja ovat Petäjärven merkittävin ravinnekuormittaja. Tulevilla vesienhallintatoimenpiteillä parannetaan Petäjärven veden laatua, virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä alapuolisten vesistöjen laatua.
Alhonsuo sijaitsee Petäjärven valuma-alueella Siuntionjoen vesistön latvoilla. Metsittyneeltä Alhonsuon suoalueelta vedet laskevat Alhonsuonojaa pitkin Petäjärveen. Alhonsuon valuma-alueella laaditaan vesienhallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään soveltuvat vesienhallintaratkaisut maa- ja metsäalueille hyödyntäen maa- ja metsätalouden vesiensuojelussa hyväksi koettuja keinoja. Lisäksi suunnitellaan Alhonsuon suoalueen vesienhallintaratkaisuja, Alhonsuonojan kaksi-tasouoma sekä Alhonsuonojan kosteikon parantaminen. Alhonsuonojan vesienhallintatoimenpiteillä parannetaan Petäjärven veden laatua, virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä alapuolisten vesistöjen laatua.
Vihdin Iso Myllylammelle suunnitellaan metsätalouden vesienhallintarakenteita. Järven vesi on tummunut vuosien kuluessa ja pohjalle on kertynyt humusta paksuksi kerrokseksi. Rakenteet voivat olla esimerkiksi uomanlevennyksiä tai kaksitasouomia ja kosteikkorakenteita. Rakenteilla pyritään vähentämään erityisesti humuskuormitusta, mutta samalla myös ravinnekuormitus pienenee ja alueen eliöstö monipuolistuu. Samalla tarkastellaan mahdollisia parannusehdotuksia jo olemassa olevaan pieneen laskeutusaltaaseen ja tieojaan sekä tutkitaan puunippujen hyödyntämistä humuskuorman sitomisessa. Iso Myllylampeen laskee järven länsipuolelta oja, joka tuo vettä ojitetulta suoalueelta. Tätä nykyä suoalueella kasvaa metsä, jota on hakattu viime vuosina laajoilta alueilta. Ojaan kaivetun pienen laskeutusaltaan kyky pidättää valuma-alueen humuskuormaa on riittämätön.
Lisätietoja:
Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla – VALUME -hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan toimenpiteitä Länsi-Uudellamaalla.
Hanketta rahoittivat Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Siuntionjoki 2030- vesistövision kautta kunnat Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti ja Loppi. Hiidenveden kunnostushankkeen sopimusrahoittajia olivat lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
