5-vuotiaita Mustionjokeen istutettuja jokihelmisimpukoita. (LUVY / Heidi Tanttu)
Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku on lähes kadonnut eteläisestä Suomesta. Suomen eteläisin raakkukanta sinnittelee vielä Mustionjoessa Raaseporissa. Uusien kartoitustulosten perusteella Mustionjoella on jäljellä enää 600–800 aikuista raakkua. Se on noin neljännes reilun vuosikymmenen takaisesta määrästä. Raakut häviävät Mustionjoesta parin vuosikymmenen kuluessa ilman onnistuneita pelastamistoimenpiteitä.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on saanut Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä 102 780 € raakun pelastustoimiin kaksivuotiseen RAAKKU OHOI! -hankkeeseen. Hankkeen koko budjetti on 171 300 €.
Raakun säilyttämiseksi uudessa hankkeessa seurataan Mustionjoen tunnettuja raakkujen esiintymiä, tuotetaan uusia simpukkasukupolvia laitos- ja jokikasvatuksen avulla yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa sekä pyritään etsimään ja perustamaan raakulle uusia esiintymisalueita. Uusia sopivia elinympäristöjä etsitään Karjaanjoen vesistöstä, johon Mustionjokikin kuuluu. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia uusien esiintymisalueiden perustamiselle muuallekin Uudenmaan maakunnassa.
Mustionjoen raakun pelastamisella on kiire
Raakun aktiivinen pelastusoperaatio Mustionjoella alkoi vuonna 2016, kun aikuisia raakkuja vietiin laitosolosuhteisiin Konnevedelle Jyväskylän yliopiston tutkimuslaitokselle ja Norjaan lisääntymään. Työ tuotti hedelmää. Vuonna 2021 Mustionjoen Åminneforsiin istutettiin 200 raakunpoikasta kasvatuslaatikoissa. Poikaset olivat istutushetkellä kaksivuotiaita. Niiden selviytymistä ja kasvua on seurattu vuosittain.
Tänä keväänä lasketuista yksilöistä 97 prosenttia oli elossa verrattuna edellisvuoteen ja kasvanut hyvää vauhtia. Oletettavasti selviytymisprosentti on samaa luokkaa kolmannessakin kasvatuslaatikossa, jota ei tutkittu ja siten vuoteen 2021 verrattuna arviolta noin 90 prosenttia nyt 5-vuotiaista poikasista olisi edelleen elossa.
Vuonna 2022 istutettiin lisäksi n. 12 000 mikroskooppisen pientä puolivuotiasta raakkua, joista elävinä löytyi vuoden 2024 laskennoissa vain alle yksi prosentti. Ensimmäisinä vuosina raakunpoikasten kuolleisuus on luontaisestikin hyvin korkeaa.
Mustionjoen raakkukannan tilannetta on seurattu systemaattisesti vuodesta 2010 lähtien. Aikuisten raakkujen määrä on seuranta-aikana vähentynyt huomattavasti. Aikuisten raakkujen kuolleisuuden on arvioitu olevan n. 11 prosenttia vuodessa. Raakkujen pääesiintymässä Åminneforsissa aikuisia raakkuja arvioitiin viime vuonna sukeltamalla tehdyissä kartoituksissa olevan jäljellä n. 300–500 yksilöä, mikä on vain noin neljännes vuoden 2010 yksilömäärästä.
Jokihelmisimpukka tarvitsee vaelluskaloja
Raakku on lippulaiva- ja sateenvarjolaji monimuotoiselle virtavesiluonnolle. Se vaatii virtaavaa vettä ja hyvää vedenlaatua lisääntyäkseen. Mustionjoessa raakut eivät ole kyenneet lisääntymään pitkiin aikoihin. Niiden elinympäristöt ovat heikossa tilassa ja lohikaloja on joessa vain vähän. Jokihelmisimpukan elinkaari on kytköksissä lohikaloihin: raakun toukat ajelehtivat aluksi virrassa ja tarttuvat lohikalojen kiduksiin, missä ne kehittyvät pieniksi simpukoiksi ennen pudottautumistaan joen pohjalle. Mustionjoessa raakkujen arvioidaan voivan elää noin 100-vuotiaiksi, maamme pohjoisosassa pidempään.
Mustionjoessa on kaksi kalatietä, joita myöten lohikalat voivat nykyään nousta voimalaitospatojen ohi mereltä aina jokihelmisimpukan nykyisille esiintymispaikoille asti. Mustionjoen kahden ylimmän voimalaitoksen kalatielupien käsittely on vielä kesken. Lohikalojen paluuta Mustionjokeen ja ylemmäs vesistöön on vauhditettu viime vuosina myös istutuksilla. Istutuksia varten Karjaanjoen taimenesta on perustettu viljelylaitokselle oma emokalakanta.
Lisätietoja:
Anu Suonpää-Espinola
vesistöasiantuntija
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
RAAKKU OHOI! -hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 60 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2024–2026.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
