Valitse sivu

Salla Heikkinen (vas) ja Tiina Tikkanen (oik) merkitsemässä Enäjärven paunettisaalista keväällä 2022. (LUVY / Jussi Vesterinen) 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimassa hoitokalastuksen tehostamishankkeessa tutkittiin vuonna 2022 särkikalojen, särjen, lahnan ja pasurin, ikää, kasvua, sukukypsyysikää sekä liikkumista Vihdin Enäjärven ja Poikkipuoliaisen välillä. Tutkimus on osa Siuntionjoki 2030 -vesistövision latvajärvien kunnostusohjelmaa, joka on aloitettu Enäjärven tehokalastuksella, ja se tarjoaa lisätietoa kalaston ikärakenteesta ja eroavaisuuksista järvien välillä kunnostusten suunnittelun tueksi. 

Tutkimuksessa merkittiin yhteensä 2 178 särkikalaa selkäevän juureen pistettävällä T-ankkurimerkillä. Kaloja pyydettiin pauneteilla Enäjärvestä Poikkipuoliaiseen virtaavan Hulttilanjoen niskalta ja suistosta, eli molemmista järvistä, keväällä 2022. Merkityt kalat vapautettiin ja niitä pyydettiin syksyyn asti intensiivisesti paunettikalustolla joen molemmin puolin. Merkinnän vaikutuksia kalojen kuolleisuuteen seurattiin tutkimuksen alkuvaiheessa ja se todettiin hyvin alhaiseksi. 

Merkkipalautuksia saatiin yhteensä 101, eli 4,7 % kaikista merkityistä kaloista, joista järvestä toiseen vaeltaneita oli 18, eli 1,5 %. Noin 70 % vaeltaneista kaloista olivat pasureita, mutta myös särkiä ja lahnoja oli muutama joukossa. Kaikki vaeltaneet kalat olivat uineet Poikkipuoliaisesta Enäjärveen – ja suurin vaellusvaihe vaikutti ajoittuneen pasurin kutuaikaan. Tutkimusmenetelmillä ei voitu arvioida, miten paljon kalaa vaelsi järvestä toiseen, mutta saatiin kuitenkin vahvistusta käsitykseen, että kalaa liikkuu järvien välillä. 

“Kalojen liikkuminen järvien välillä on tärkeä seikka huomioida varsinkin jokivesistön varrella olevilla järvillä, joita hoitokalastetaan. Alapuolisista vesistöistä on tulijoita, joten jos hoitokalastus syystä tai toisesta lopetettaisiin Enäjärvellä, järvi täyttyisi vähitellen paitsi järveen jäävien kalojen jälkeläisillä myös ulkopuolisilla tulijoilla. Tämä osaltaan korostaa hoitokalastuksen jatkon tärkeyttä”, pohtii LUVYn hankepäällikkö Jussi Vesterinen

Sekä Enäjärven että Poikkipuoliaisen särjet, pasurit ja lahnat olivat hyvin reheville järville tyypillisesti hidaskasvuisia. Molemmilla järvillä on pitkä hoitokalastushistoria, mutta kalojen kasvussa ei ollut havaittavissa selkeää kasvun paranemista hoitokalastuksen vaikutuksesta. 

“Hoitokalastus molemmilla järvillä on pitkään ollut alitehoista, mikä luultavasti selittää sitä, ettei särkikalojen kasvussa ole nähtävissä toivottua vastetta aiempaan kunnostukseen. Pikemminkin päinvastoin kannat ovat tihentyneet ja kasvu hidastunut. Nyt meneillään olevan tehokalastuksen odotetaan muuttavan tilannetta toivottuun suuntaan.”, Vesterinen lisää. 

Tutkimuksesta vastasi Jyväskylän yliopistossa akvaattisia tieteitä opiskeleva Salla Heikkinen, ja siitä valmistui hänen pro gradu -tutkielmansa. 

Pro gradu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202401191387 

Lisätietoja:  

Jussi Vesterinen
vesistö- ja kala-asiantuntija
jussi.vesterinen@luvy.fi
050 307 9648

Länsi-Uudenmaan hoitokalastuksen tehostamishanketta rahoittivat Hiidenvesi– ja Siuntionjoki 2030 -vesistövisioiden kautta kunnat Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti ja Loppi sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Hiidenveden kunnostus -hankkeen sopimusrahoittajia olivat lisäksi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue.

Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota rahoittavat vuosina 2019–2024 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota vuosina 2019–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lisäksi visiota on rahoittanut Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI vuonna 2020–2021. Siuntionjoen kunnostus 2020–2022 -hanke on osa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.