Aikuinen Mustionjoen jokihelmisimpukka eli raakku sekä kolmen vuoden ikäisiä pikkuraakkuja vuosi istutuksen jälkeen kesäkuussa 2022. (LUVY / Juha-Pekka Vähä)
Vuosi sitten Mustionjoessa oli pieniä jokihelmisimpukan eli raakun poikasia ensi kertaa vuosikymmeniin, kun 200 Norjassa laitoskasvatuksessa kasvanutta pikkusimpukkaa palautettiin Mustionjokeen kasvatuslaatikoissa. Pikkuraakut ovat selvinneet hyvin ja yhdessä muiden suojelutoimien kanssa kasvattamalla aikaansaatu uusi sukupolvi antaa toivoa tulevasta.
Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Syksyllä 2022 päättyvässä EU-rahoitteisessa Freshabit Life IP -hankkeessa on tehty toimenpiteitä näiden raakkukantojen pelastamiseksi. Raakkuja otettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle, missä ne saatiin lopulta lisääntymään, ja pikkuraakkuja on jatkokasvatettu kotijoissa nyt vuoden ajan.
“Heti hankkeen alkaessa syksyllä 2016 sekä Mustionjoen että Ähtävänjoen jäljellä olevat raakut todettiin niin huonokuntoisiksi, ettei niiden lisääntyminen luonnossa enää onnistu. Kahden vuoden kuntoutuksen jälkeen syksyllä 2018 raakut tuottivat lopulta glokidium-toukkia, joista saatiin kasvatettua pikkuraakkuja ensi kertaa Suomessa. Konneveden tutkimusasemalla kasvatustoiminta aloitettiin hankkeen aikana tarpeen sanelemana ja ilman ennakkosuunnitelmia, mikä onnistui LIFE-hankkeen ja täydentävän rahoituksen ansiosta. Nyt meillä on toimiva raakkujen kasvatuslaitos ja -menetelmä, joita kehitetään edelleen viime syksynä alkaneessa LIFE Revives -hankkeessa”, kertoo erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Mustionjoen raakkukannaksi arvioidaan 1 200 aikuista yksilöä. Kesäkuun lopulla tehdyn tarkastuksen perusteella nyt 3-vuotiaat pikkuraakut ovat selviytyneet ensimmäisestä vuodestaan joessa hyvin, ja niitä on jäljellä kahdesta sadasta istutetusta 185 kpl. Myös Ähtävänjokeen vastaavissa kasvatuslaatikoissa istutetut tuhatkunta pikkuraakkua ovat menestyneet hyvin.
“Mustionjoelta on tulossa ennen Freshabit -hankkeen päättymistä vielä uusi sukupolvi, kun arviolta tuhansia pikkuraakkuja pudottautuu Konnevedellä olevista isäntäkaloista aivan näinä päivinä. Ensimmäiset pudokkaat havaittiin tällä viikolla. Seuraamme tilanteen kehittymistä suunnitelmana palauttaa pikkuraakut sekä laitoksella vielä olevat aikuiset simpukat Mustionjokeen vuoden 2022 aikana”, kertoo hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä LUVYsta.
Lisätietoja:
Freshabit LIFE IP: Projektipäällikkö Jari Ilmonen, Metsähallitus, jari.ilmonen@metsa.fi, 040 831 8307
Mustionjoki: Juha-Pekka Vähä, hankepäällikkö, LUVY, juha-pekka.vaha@luvy.fi, 045 7550 7727
Ähtävänjoki: Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, jukka.pakkala@ely-keskus.fi, 0295 027 893
Konneveden tutkimusasema: Professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, jouni.k.taskinen@jyu.fi, 040 355 8094
FRESHABIT LIFE IP on suuri sisävesien suojeluprojekti, jossa rakennamme kalateitä, elvytämme jokihelmisimpukan kantoja sekä kunnostamme puroja, jokia, järviä, kosteikkoja ja soita. Työmme parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Tuotamme uutta tietoa ja kerromme, mitä veden valtakunnassa tapahtuu.
Seitsemän vuotta kestävässä laajassa hankkeessa teemme erilaisia töitä noin 20 miljoonalla eurolla ympäristön ja luonnon hyväksi. Euroopan Unionin myöntämä LIFE-tuen osuus on huomattava osa hankkeen budjetista, jopa 60 prosenttia.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
