Siuntionjoen sivujoki Kirkkojoki (Jussi Vesterinen/LUVY)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoiman Siuntionjoen kunnostus –hankkeen Siuntionjoen juhlaseminaari houkutteli valuma-alueen kunnostuksista ja vesistön nykyisestä tilasta kiinnostuneita ihmisiä tuvan täydeltä . Juhlaseminaari järjestettiin tiistaina 19.7. Gårdskulla Gårdissa, Siuntiossa. Päivän aikana saatiin kuunnella asiantuntijaesityksiä Siuntionjoen alueen vesistöjen tilasta, maatalouden vesiensuojelutoimista sekä kalastosta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Tilaisuuden jälkeen halukkaat pääsivät tutustumaan Gårdskullan yksityiseen maatalousmuseoon.
Siuntionjoki-hankkeen taustalla on Siuntionjoki 2030 -vesistövisio – “Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030”. Visio tähtää hyvää heikommassa ekologisessa tilassa olevien Siuntionjoen vesistöjen ja uomien tilan parantamiseen. Lisäksi vision tavoitteena on Siuntionjoen taimenen elintilan lisääminen ja vaellusesteiden poistaminen. Visiota toteuttamaan käynnistettiin Siuntionjoen kunnostus -hanke, joka on Siuntionjoen valuma-alueella pyrkinyt parantamaan järvien, jokien ja purojen ekologista tilaa, säilyttämään luontoarvoja ja elinympäristöjä, poistamaan kalojen vaellusesteitä sekä edistämään virkistys- ja hyötykäyttömahdollisuuksia. Seminaarin esityksissä nostettiin esille vesistön nykytilaa koskevaa tietoa, toteutettuja toimenpiteitä ja jatkotarpeita.
Vesistöasiantuntija Katja Pellikka esitteli seminaarissa Siuntionjoen järvien nykytilaa. Maaperältään hedelmällisen Siuntionjokilaakson järvet ovat luonnostaankin reheviä ja jätevesi- ja muu kuormitus on rehevöittänyt niitä edelleen huomattavasti. “Kunnostustyössä tullaan tarvitsemaan useita keinoja järvien tilan parantamiseksi, kuten tehokasta hoitokalastusta, kosteikkojen rakentamista, imuruoppausta tai maltillista kemikalointia”, totesi Pellikka jatkotoimenpiteiden tarvetta.
Hankepäällikkö Anu Suonpää-Espinola esitteli miten Siuntionjoen valuma-alueella veden matka alkaa Siuntionjoen latvajärvestä Enäjärvestä ja päätyy Itämereen. Erittäin rehevä Enäjärvi vaikuttaa alapuolisiin vesistöihin tuoden niihin ravinteita, kuten fosforia. Kala- ja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen kertoi mm. erillisestä Enäjärven tehokalastus 2022–2024 -hankkeesta, jossa tavoitteena on kolmessa vuodessa poistaa yli 200 000 kg särkikalaa. “Tavoite on kunnianhimoinen, joten kaikki hoitokalastusmenetelmät ovat käytössä”, Vesterinen vakuuttaa. Tehokalastuksella voidaan vähentää merkittävästi kalaston aiheuttamaa järven sisäistä kuormitusta sekä saadaan poistettua ravinteita.
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin lukeutuvat maanparannusaineiden levittäminen sekä kosteikko- ja kaksitasouomarakenteet, joita on hankkeen toimesta toteutettu mm. Karhujärvessä laskevaan Risupakanjokeen, kertoo asiantuntija Virve Ståhl.
Virtavesiasiantuntija Juha-Pekka Vähä kertoi Siuntionjoen virtavesien ja niissä elävän taimenkannan nykytilasta. Jokien ja purojen luonnontilaa ovat heikentäneet niiden perkaukset ja patoaminen, mistä erityisesti taimen on kärsinyt. Vaikka Siuntionjoen uhanalainen taimenkanta on edelleen pieni, on sen elinpiiri viime vuosina vaellusesteiden purkamisen ja elinaluekunnostusten myötä laajentunut. ”Siuntionjoen uhanalaisen meritaimenen elvyttämisen onnistumiseksi tarvitaan vielä jatkossakin vaellusesteiden poistamista ja taimenen elinympäristöjen kunnostamista”, Vähä toteaa.
Siuntionjoen kunnostus 2020-2022 -hanke on päättymässä marraskuussa 2022. Siuntionjoen kunnostustyöt ja Siuntionjoen vesistövision toteutus jatkuvat edelleen muissa LUVYn koordinoimissa hankkeissa tulevina vuosina.
Seminaarin päätteeksi Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa esitti kiitokset hyvistä esityksistä ja totesi: “Siuntionjoki yhdistää viisi kuntaa, ja siten tässä yhteistyössä itsessään on itseisarvoa”.
Juhlaseminaariosallistujat olivat selvästi kiinnostuneita oman lähijärviensä tilasta, johon Pellikka vinkkasi hyvän tietolähteen: vesientila.fi -sivuston. Sivustolta löytyy laajasti tietoa Länsi-Uudenmaan vesistöistä. Suurin osa seminaariosallistujista olivat myös ilmoittautuneet Gårdskulla Gårdin yksityisen maatalousmuseon opastetulle kierrokselle, jonne oli mahdollista osallistua maittavan kahvittelun ja Sjundbyn omena- ja mustaherukkajäätelön nauttimisen jälkeen.
Juhlaseminaarin esitysten kaksikieliset materiaalit ovat saatavilla LUVYn verkkosivuilla >>
Lisätietoja:
Maj Rasilainen
vesistö- ja kala-asiantuntija
aluekoordinaattori
maj.rasilainen@luvy.fi
045 7884 3283
Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota ovat rahoittaneet vuosina 2019–2024 Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi sekä Rosk’n Roll Oy Ab. Lisäksi visiota ovat rahoittaneet Latvoilta merelle -pilotin kautta: Yara Suomi Oy, Prysmian Group Finland Oy, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, Wärtsilä Oy, OP Uusimaa, Hotelli Siuntio, Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).
Vuosina 2022-24 Siuntionjoki 2030 vision toteutumista tukevat lisäksi Siuntionjen Latvajärvien Suojeluyhdistys Lasy ry, Yara Suomi Oy, Prysmian Group Finland Oy Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja Wärtsilä.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
