Salaojasuunnittelija Martin Träskman (NSL) kertoo ojanvarren salaoja-aukoista tekemistään havainnoista. (LUVY / Henna Björkqvist)
Maanantai-iltapäivänä 5.6. Västankvarnin Förvaltarvillanissa oli tupa täynnä. Ohjelmassa oli Christina Berneheimin (Svensk Kolinlagring) haastattelua hiilensidonnasta ruotsalaiseen peltomaahan, salaojitusasiaa ja salaojien huuhtelua Martin Träskmanin (Nylands Svenska Lantbrukssällskap, NSL) kanssa sekä maan rakenteen arviointia Terhi Mäkilän (Baltic Sea Action Group, BSAG) johdolla.
Salaojitus- ja maaperäilta järjestettiin Baltic Sea Action Groupin (BSAG), Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristön (LUVY), Raaseporinjoki-hankkeen, Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) ja SLC Nylandin välisenä yhteistyöprojektina. BSAG:n Carbon Action Markvård -hanke, LUVYn LUMME-hanke sekä Raaseporin kaupungin Raaseporinjoki-hanke työskentelevät kaikki ruotsin kielellä maatalous- ja ympäristönhoidon teemalla. Tämä motivoi hankkeita järjestämään yhteisen viljelijätapaamisen, jolloin säästyy sekä viljelijöiden että hankkeiden työaikaa.
Anne Antman (Carbon Action Markvård, BSAG) haastatteli Christina Berneheimia siitä, miten ruotsalaiset maanviljelijät voivat hiilivarastointia ja maanparannusmenetelmiä vastaan saada maksua sijoittajilta. Myös osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Haastattelun jälkeen osallistujat lähtivät ulos pelloille. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: yksi ryhmä lähti Mäkilän mukaan maan rakenteen arviointia varten varatulle pellolle ja toinen ryhmä seurasi Träskmania salaojien huuhtelupaikalle. Ryhmät vaihtoivat paikkaa illan aikana, jotta kaikki pääsisivät osallistumaan molempiin tapahtumaosioihin.
Salaojitusasiaa ja salaojien huuhtelua
Jonas Hildén demonstroi, kuinka salaojia huuhdellaan. Korkeapaineella toimivan letkun syöttö salaojaan tapahtuu automatiikalla: paine nousee, kun este tulee vastaan, minkä jälkeen letku vedetään takaisin ja syötetään sitten taas eteenpäin. Letkua riittää 400 metrin salaojan huuhteluun, mutta kaivo tai haarautuminen voi aiheuttaa ongelmia, joten päivitetty salaojakartta on tärkeä.
Demonstraation jälkeen ryhmä käveli ojanvartta pitkin, ja salaoja-asiantuntija Martin Träskman (NSL) kertoi havainnoistaan salaoja-aukoista ja tärkeimmistä keinoista ennaltaehkäistä ja ratkaista salaojitusongelmia. ”Ensimmäiset ja parhaat keinot ovat pitää salaojakartat ajan tasalla ja merkitä salaoja-aukot, jotta ne löytyvät helpommin jatkossakin”, Träskman muistutti.
Maan rakenteen arviointi -kokeilu
Maan rakenteen arviointia suoritettiin BSAG:n ja Riistasiemen Oy:n yhteisellä koepellolla, johon oli kylvetty erilaisia maanparannuskasveja. Osallistujat pääsivät Terhi Mäkilän (BSAG) johdolla kaivamaan maata ja havainnoimaan maanrakennetta sekä kasvien juuria. Maan rakenteen arvioinnissa käytettiin lapioita ja maan rakenteen aistinvarainen arviointi (MARA) -kortteja. Sebastian Sohlberg ja Topi Maanela Riistasiemen Oy:sta kertoivat maanparannuskasvien juurien ominaisuuksista. Osallistujat keskustelivat siitä, miksi maaperän hoito on tärkeää ja miten voi seurata oman pellon maan kuntoa. ”Maaperän hoito on pitkäaikaista työtä, jonka tuloksia voidaan havaita aikaisintaan noin 3–5 vuoden kuluttua, riippuen siitä, miten monta maanparannustoimenpidettä tilalla sovelletaan”, selitti Christina Berneheim, joka osallistui aktiivisesti maan rakenteen arviointiin.
Terhi Mäkilä (BSAG) antoi osallistujille myös kotitehtävän:
- Ota mukaasi lapio.
- Mene pellolle.
- Kaiva kuoppa.
- Havainnoi maanrakennetta. Onko jotain vialla?
Illan päätös
Lopuksi molemmat ryhmät kokoontuivat ja tiivistivät lyhyesti illan opit. Järjestäjät muistuttivat myös seuraavista pellonpiennartapahtumista:
- Kenttäkoekierros 13.7.2023 Inkoon Västankvarnissa, järjestäjinä NSL ja ProAgria. Teemoina ovat syysviljat, palkokasvit, korianteri sekä esityksiä ajankohtaisista hankkeista, kuten kasvinsuojelusta ja vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä. Tapahtuma on kaksikielinen.
- Pellonpiennartilaisuus 20.7.2023 Niemenkylän tilalla Vihdissä, järjestäjänä LUVY. Tilalla suoritetaan seuranta toukokuun puolivälissä levitetyn ravinnekuidun jälkeen, ja maaperästä keskustellaan yhdessä Tuomas Mattilan kanssa. Tapahtuma on suomenkielinen.
Lisätietoja:
Henna Björkqvist
Hankekoordinaattori, LUMME-hanke
henna.bjorkqvist@luvy.fi
045 7884 2810
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
