Valitse sivu

Rakentava paneelikeskustelu viljelijöiden ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden välillä tarjosi vastauksia huolta herättäviin kysymyksiin. (LUVY / Annika Söderholm-Emas)

Tiistaina 31.10. Raaseporin Karjaalla, Västra Nylands folkhögskolanin auditoriossa järjestettiin tapahtuma Karjaanjoen kunnostamisesta ja biologisen monimuotoisuuden edistämisestä erityisesti Karjaanjoen alaosassa, Mustionjoessa. Tapahtuman järjesti MUSKALAT-hanke, jota koordinoi LUVY. Tapahtuma keräsi yhteen maan- ja vesialueiden omistajia, maanviljelijöitä ja muita luonnonystäviä. Innostuneella noin 26 osallistujan joukolla keskusteltiin illan aikana lohikalojen ja maatalouden rinnakkaiselosta maatalousalueen läpi virtaavissa puroissa ja joissa.

Tilaisuuden ensimmäisessä osassa kuultiin alustukset eri näkökulmista Mustionjokeen, lohikaloihin ja vaelluskalakantojen palauttamiseen sekä peltomaan kuivatustarpeisiin.

Oskar Sjöberg Raaseporin kaupungilta kertoi tervetuliaissanoissaan, että vaellusyhteyksien avaaminen Mustionjokeen on kaupungin kärkihankkeita. LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni kertoi tarkemmin alueen kuntien yhteistyösopimuksesta ja Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiosta, joka pyrkii palauttamaan koko Karjaanjoen vesistön kohti luonnonmukaisempaa tilaa. Siitä hyötyvät arvokkaat vaelluskalat, uhanalainen jokihelmisimpukka ja muu virtavesiluonto. Vedenalaisen luonnon elpyminen vaikuttaa myönteisesti myös vedenpinnan yläpuoliseen elämään.

Tämän jälkeen Olle Häggblom Salaojayhdistyksestä kertoi alustuksessaan maatalouden vesienhallinnan merkityksestä pellon kasvukunnolle ja tuottavuudelle sekä maatalouden peruskuivatuksen järjestämisestä Suomessa. Juha-Pekka Vähä LUVYsta kertoi puolestaan purojen ja jokien luonnontilan häviämisestä ja sen vaikutuksista vaelluskaloihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Kalatalouden näkökulmasta kalavarojen käyttöön ja hoitoon kertoi Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Gabi Lindholm ja kalatalousviranomaisen ja ministeriön näkökulmasta vaelluskalakantojen palauttamiseen ja kalaistutusten järjestämisestä kertoi johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Alustusten jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu, missä pyrittiin saamaan tarkempaa selvyyttä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja elvyttämisen vaikutuksista maatalouden harjoittamiseen ja erityisesti peruskuivatuksen järjestämiseen maatalouspuroissa. Maanviljelijät pääsivät kertomaan huolensa ja esittämään ELY-keskuksen viranomaisille kysymyksen “Miten lohikalat vaikuttavat maatalouden harjoittamiseen ja vaikeuttavatko ne ojitusperkauksen järjestämistä tulevaisuudessa?”. Viranomaiset puolestaan kertoivat nykyisestä ympäristölainsäädännöstä ja sen tulkinnasta painottaen, että kalat itsessään eivät ole esteenä kuivatuksen järjestämiselle, mutta luontoarvot on huomioitava osana kokonaisuutta kaikessa toiminnassa. Keskustelumuistio kysymyksineen ja vastauksineen löytyy yhdistyksen ja hankkeen kotisivuilta.

LUVY ja MUSKALAT-hanke kiittää osallistujia monipuolisista ja eri arvoja ja tarpeita valaisevista alustuksista sekä hyvästä keskustelusta. MUSKALAT-hanke odottaa innolla jatkuvaa yhteistyötä Mustionjoen kunnostustoimien ja lohikalakantojen palauttamisen parissa. Illan lopuksi Anders Walls kiitti hyvästä keskustelusta eri sidosryhmien välillä. On tärkeää jatkaa keskustelua voidaksemme edistää vesi- ja vaelluskalakysymyksiä Karjaanjoessa/Mustionjoessa yhdessä. Hänen mielestään illan tärkein viesti on yhteisen vuoropuhelun välttämättömyys onnistuneen yhteistyön saavuttamiseksi.

Lisätietoja:

Annika Söderholm-Emas
aluekoordinaattori
hankekoordinaattori
annika.soderholm-emas@luvy.fi
044 528 5019

Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727

MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 €. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.