Petäjärven kunnostussuunnitelmassa suositellaan hoitokalastuksen tehostamista ja ulkoisen kuormituksen hillintää

Kuva: Talvella 2020 Petäjärven näytteenotossa. (LUVY / Johan Lindholm)

Pohjois-Kirkkonummen Petäjärvi on luonnostaankin rehevä ja savisamea Siuntionjoen valuma-alueen latvavesijärvi. Petäjärvi kärsii sinileväkukinnoista ja umpeenkasvusta. Siuntionjoki 2030 -kunnostushankkeessa valmistuneessa kunnostussuunnitelmassa ensisijaisiksi kunnostustoimenpiteiksi ehdotetaan ulkoisen kuormituksen vähentämistä ja hoitokalastusta.

Siuntionjoen vesistöalueella laaditun Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövision tavoitteena on laatia kaikille huonokuntoisille valuma-alueen järville kunnostussuunnitelmat sekä aloittaa pitkäjänteinen kunnostustyö. Petäjärvi on kärsinyt vuosia sinileväkukinnoista, joskaan ne eivät ole olleet yhtä massiivisia kuin viereisessä Heparissa, joka laskee Petäjärveen. Järven valuma-alueella on paljon peltoja ja järveen on päätynyt aiemmin huomattava määrä piste- ja hajakuormitusta. Järvi on matala ja luontaisestikin rehevä, mutta liian suuren ulkoisen kuormituksen myötä rehevyys on vuosien kuluessa kasvanut ja ravintoketju vinoutunut sekä järvi on muuttunut särkikalavaltaiseksi. Järvi on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan. Järveltä on niitetty vesikasvillisuutta ja särkikaloja on poistopyydetty. Lisäksi valuma-alueelle on rakennettu kosteikkoja ja laskeutusaltaita sekä kokeiltu ojavesien kemikalointia.

”Paikalliset aktiivit ovat tutkineet järveä jo vuosia ja suunnitelleet erilaisia kunnostustapoja. Yhteistyö Petäjärven kunnostajien kanssa on ollut antoisaa ja kunnostussuunnitelmaan on koottu myös heidän arvokkaita tuloksiaan”, kertoo kunnostussuunnitelman laatija vesistöasiantuntija Katja Pellikka. Suunnitelman laadintaa varten kaikki vanha tutkimustieto veden laadusta käytiin läpi sekä järvestä tutkittiin lisäksi kasvi- ja eläinplanktonia, pohjaeläimiä ja kalastoa. Järven ulkoista ja sisäistä kuormitusta mallinnettiin ja kunnostustoimenpiteitä kartoitettiin maastossa järven aktiivien kanssa. Kunnostustyötä esitetään jatkettavaksi muun muassa hoitokalastuksen tehostamisella ja maanparannusaineiden levittämisellä pelloille.

Tutkimustulosten perusteella järvi on vuosikymmenten aikana rehevöitynyt ja vesi on tätä nykyä ravinteikasta ja sameaa. Vesinäytetulosten perusteella järvi on sisäkuormitteinen. Petäjärven eläinplankton on pienikokoista ja siitä puuttuvat lähes täysin suurikokoiset vesikirput ja keijuhankajalkaiset, jotka pystyisivät laiduntamaan leviä tehokkaasti. Petäjärven kalasto on runsas ja varsin särkikalavaltainen. Järven petokalakanta on kuitenkin vahva.

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on kaikkein tärkein kunnostustoimenpide. Kuormitusta voidaan vähentää pelloilla tehtävillä vesiensuojelutoimenpiteillä, haja-asutuksen jätevesien poisjohtamisella tai tehokkaammalla käsittelyllä. Sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi hoitokalastusta tulee nykyisestä tehostaa. Umpeenkasvua on mahdollista hillitä järven vedenpinnan vakauttamisella, joka vaatisi luonnonmukaisen pohjapadon rakentamisen luusuaan. Petäjärven vedenkorkeutta on 1800-luvulla laskettu pari metriä.

”Vastavalmistunut hoito- ja kunnostussuunnitelma antaa eväitä kunnostustoimien jatkon suunnittelua varten ja mahdollistaa sen, että kunnostustoimet voidaan suunnata sinne mistä niistä oletettavasti saadaan suurin hyöty. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin”, iloitsee Siuntionjoki-hankkeen projektipäällikkö Anu Suonpää-Espinola.

Lisätietoja: