Kuva: Heparin tehokalastus aloitettiin keväisellä rysäpyynnillä. Kuvassa saalista, josta valtaosa oli särkikalaa. Saaliista vapautettiin kuhat, ahvenet ja hauet takaisin järveen.
Hoitokalastuksen tehostamishanke (2021–2023) käynnistyy, kun Uudenmaan ELY-keskus myönsi hankkeelle 190 000 € avustuksen. Hankkeen omarahoitusosuus tulee Hiidenvesi- ja Siuntionjoki 2030 -vesistövisioista, ja toimenpiteitä toteutetaan Siuntionjoen ja Hiidenveden valuma-alueella. Hankkeen kokonaisbudjetti on 380 000 €.
Tehostamiselle on tarvetta
Hoitokalastus on useilla Länsi-Uudenmaan rehevöityneillä järvillä suositeltava kunnostustoimi, jolla voidaan vähentää eläinplanktoniin kohdistuvaa särkikalojen laidunnusta sekä sisäistä kuormitusta ja täten vähentää sinilevähaittoja. Hoitokalastuksia on tehty alueen järvillä jo varsin pitkään aina näihin päiviin asti, mutta usein saalismäärissä on jääty kauas laskennallisista tavoitetasoista. Tällöin myös vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Hoitokalastuksessa on tärkeää toteuttaa alkuun useampivuotinen tehokalastusvaihe, jolloin särkikalakantaa pienennetään voimakkaasti. Myös tehokalastusvaiheen jälkeistä hoitokalastusta ja seurantaa on tärkeä jatkaa.
”Liian tehoton hoitokalastus jättää järveen kutukannan, joka lisääntyy ja poikaset täyttävät vapautuneen tilan ja resurssit nopeasti. Tilanne saattaa järvessä jopa pahentua. Siksi on tärkeää tehdä työ kunnolla”, selventää projektipäällikkö ja vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen LUVYsta.
Tehokalastusta, selvityksiä ja suunnittelua
Hankkeessa aloitetaan varsinaiset hoitokalastuksen tehostamistoimet Kirkkonummen Heparissa, johon on osana Siuntionjoen kunnostus -hanketta laadittu kunnostussuunnitelma.
”Hepari on matala, erittäin rehevä ja särkikalavaltaistunut järvi, jonka tilaa on todennäköisesti mahdollista parantaa riittävän tehokkaalla hoitokalastuksella. Järvi on myös linnustollisesti arvokas, joten hoitokalastus kohdistuessaan pohjaeläimiä syöviin särkikaloihin hyödyttää myös samaa ravintoa käyttäviä vesilintuja”, toteaa Heparin kunnostussuunnitelman laatinut vesistöasiantuntija Katja Pellikka LUVYsta.
Heparin lisäksi tehostamistoimia tehdään myös Kirkkonummen Petäjärvellä ja Karhujärvellä, joihin on niin ikään LUVYn toimesta laadittu kunnostussuunnitelmat hoitokalastustavoitteineen.
Hoitokalastusta tehostetaan paitsi perinteisin menetelmin, kuten keväisen rysäpyynnin ja syksyisen nuottauksen muodossa, myös uudempien menetelmien avulla, joista eräs on syksyinen ojapyynti. Etenkin lintujärvillä syysmuuttoa tekevät koskeloparvet saattavat pysähtyä runsain joukoin ruokailemaan järville ja ajaa särkikaloja ojiin, joista niitä on mahdollista pyytää katiskoilla, pauneteilla tai jopa haaveilla.
”Ilmiötä on toistaiseksi vähemmän raportoitu Länsi-Uudellamaalla ja toivommekin kansalaishavaintoja sekä koskeloparvista että särkikaloista ojissa”, Vesterinen lisää.
Hankkeessa on myös tarkoitus tehdä selvityksiä petokalojen ravinnonkäytöstä (Hiidenvedellä) sekä särkikalojen liikkumisesta (Hiidenvedellä sekä Siuntionjoen latvajärvillä). Hiidenvedellä on järvialtaita, jotka ovat särkikalavaltaistuneet ja jotka voivat hyötyä hoitokalastuksesta. Hankkeessa pyritään uutta kaikuluotaintekniikkaa hyödyntäen selvittämään, miten paljon kalamassat liikkuvat Hiidenveden eri altaiden välillä.
Hoitokalastus pääasiallisena kunnostustoimena on todettu Hiidenvedellä kannattamattomaksi järveen kohdistuvan liian suuren ulkoisen kuormituksen johdosta. Myös tietyissä osin järveä runsaana esiintyvä sulkasääsken toukka ja sen merkitys sekä kuoreen että kuhan ravintona monimutkaistaa perinteistä ajatusta hoitokalastuksesta osana ravintoketjukunnostusta. Myös sulkasääsken toukka runsastuessaan syö tehokkaasti eläinplanktonia.
”Vahvat petokalakannat ovat paitsi toivottuja kalastajien mielestä myös tärkeitä särkikalakantojen kurissa pitäjiä. Selvitämme hankkeessa sekä kuhien että haukien ravinnonkäyttöä Hiidenvedellä. Voi olla, että Hiidenvedellä hoitokalastusta kannattaakin tehdä hyvin selektiivisesti kohdistaen kalastus pohjaeläinravintoa syöviin särkikaloihin, kuten lahnaan”, Vesterinen pohtii.
Tarkoitus on laatia Hiidenvedelle hoitokalastussuunnitelma hankkeen aikana.
Hanketta rahoittavat Hiidenvesi- ja Siuntionjoki 2030 -vesistövisioiden kautta kunnat Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti ja Loppi sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Hiidenveden kunnostushankkeen sopimusrahoittajia ovat lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue.
Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa hanketta 50 % toteutuneista kustannuksista vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Lisätietoja:
Jussi Vesterinen
vesistöasiantuntija, projektipäällikkö
LUVY
jussi.vesterinen@luvy.fi
050 307 9648
