Lohjan pohjavedet pääosin hyvässä tilassa – liukkaudentorjunnan vaikutukset nähtävissä

Kuva: Pohjaveden havaintoputki Lohjanharjulla. Kuva LUVY (Johan Lindholm).

Lohjan kaupungin koordinoimaa pohjavesien yhteistarkkailua on suoritettu vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2018 yhteistarkkailuun osallistui yhteensä 14 eri tahoa tai toiminnanharjoittajaa ja tarkkailtavia kohteita oli yhteensä 16. Mukana olivat Lohjan kaupungin vesihuolto, ympäristönsuojelu, rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka (Ojamonkankaan ja Harjun kaatopaikkojen jälkitarkkailut sekä Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Production Oy, Enics Finland Oy, Keski-Lohjan Pesula, Kreate Oy / Muijalan vanha teollisuuskaatopaikka, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, YIT Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Nordic Waterproofing Oy / kattohuopatehdas, Swerock Oy / Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy, Rudus Oy / betonituotetehdas ja Skanska Infra Oy /Ratametsän maankaatopaikka.

Pohjaveden tarkkailu perustui eri osapuolten ympäristö-, maa-aines- tai vedenottolupien mukaisiin lupavelvoitteisiin ja tarkkailuohjelmiin. Vuonna 2018 mittauksia tehtiin kahdeksalta Lohjanharjulla sijaitsevalta vedenottamolta, Tytyrin kalliopohjavedestä sekä kolmelta Lohjanharjun ulkopuoliselta vedenottamolta. Vedenottamoiden lisäksi tarkkailussa oli lähes 80 pohjavesiputkea ja kaivoa.

Lohjan pohjavedenottamoiden vesi oli vuonna 2018 hyvälaatuista ja täytti pääosin hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Kohonneita kloridipitoisuuksia todettiin kuitenkin aiempien vuosien tapaan useilla vedenottamoilla; vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettu kloridin tavoitepitoisuus 25 mg/l ylittyi kahdella ottamolla ja Tytyrin kaivosvedessä, muilla ottamoilla kloridipitoisuudet olivat vähäisempiä. Kloridipitoisuudet olivat korkeimmat Lohjanharjun pohjavesialueen B-osa-alueella. Kohonnut kloridipitoisuus nosti myös raakaveden sähkönjohtavuutta, jonka tavoitetaso ylittyi viidellä Lohjan vedenottamolla. Ylitykset olivat pääosin pieniä ja sähkönjohtavuutta voivat nostaa myös muut veteen liuenneet aineet.

Lohjanharjun ulkopuolisilla vedenottamoilla raakaveden kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet olivat selvästi matalampia. Syynä Lohjanharjun pohjavesien kohonneisiin kloridipitoisuuksiin on liikenneväylien talvikunnossapidossa käytettävä natriumkloridi, jonka käyttöä Lohjan alueella on vähennetty. Kloridipitoisuuksien lasku ei kuitenkaan tapahdu välittömästi.

Kaivolan, Pappilankorven ja Moisionpellon vedenottamoilla raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat vedenottamoiden valuma-alueiden savipeitteisyydestä johtuen koholla ja ylittivät talousveden laatutavoitteet.

Vanhojen, kunnostettujen kaatopaikkojen vaikutukset oli todettavissa lähialueiden pohjavedessä. Teollisuuslaitosten lähialueilla toimintojen vaikutus näkyi paikallisesti vedenlaadussa mm. kohonneina sulfaatin tai metallien pitoisuuksina. Vedenottamoilla raakaveden mitatut raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Bensiinin lisäainetta MTBE:tä todettiin Ojamonharjun, Keski-Lohjan ja Moisionpellon pohjaveden tarkkailupisteissä enimmäkseen varsin pieninä pitoisuuksina, yhdessä havaintopisteessä kuitenkin pohjaveden ympäristönlaatunormin ylittävinä pitoisuuksina.

Uudenmaan ELY-keskuksella on käynnissä Uudenmaan vedenhankintakäytössä olevien pohjavesialueiden kemiallisen tilan tarkastelu. Lohjanharjun B –osa-alueen kemiallinen tila muutettiin hyvästä huonoksi johtuen pohjaveden kohonneista kloridipitoisuuksista, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen geologi Esko Nylander. Kloridipitoisuudet alittavat kaikilla Lohjan vedenottamoilla sekä pohjaveden tarkkailupisteissä selvästi hyvälle talousvedelle määritellyn terveysperusteisen enimmäispitoisuuden (250 mg/l), vaikka pohjavesialueiden kemiallisen tilan luokittelussa käytettävä pohjaveden ympäristönlaatunormi sekä veden korroosio-ominaisuuksien vähentämiseen perustuva talousveden tavoitetaso (molemmat 25 mg/l) paikoin ylittyvätkin.

Kokonaisuutena pohjaveden tai vedenottamoiden raakaveden laadussa ei vuonna 2018 havaittu merkittäviä poikkeamia aiempien vuosien tarkkailutuloksiin verrattuna. Yhteistarkkailun tulokset on raportoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisusarjassa. Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan yhdistyksen nettisivuilta https://luvy.fi/julkaisut.

Lisätietoja: