Lohjalla pohjavesi on hyvää ja sitä on riittävästi

Kuva: Pohjavesinäytteenottoa Harjun kunnostetun kaatopaikan läheisyydessä. (LUVY / Johan Lindholm)

Lohjan pohjavesien yhteistarkkailun vuoden 2019 vuosiraportti on valmistunut. Pohjaveden tilassa ei vuonna 2019 havaittu suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Pohjaveden tila vedenottamoilla ja seurantapisteissä on pääosin hyvä. Yhteistarkkailua on suoritettu vuodesta 2005 alkaen.

Lohjan pohjavesien yhteistarkkailua suoritettiin vuonna 2019 yhteensä 14 eri toimijan kesken, tarkkailtavia kohteita oli 16. Lohjan kaupungilta yhteistarkkailuun osallistuivat vesihuoltolaitos, rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka sekä ympäristönsuojeluyksikkö. Toiminnanharjoittajia mukana oli 11. Toiminnanharjoittajista mukana yhteistarkkailussa olivat Cembrit Production Oy, Enics Finland Oy, Keski-Lohjan Pesula, Kreate Oy / Muijalan vanha teollisuuskaatopaikka, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Peab Industri Oy / Muijalan asfalttiasema, Nordic Waterproofing Oy / kattohuopatehdas, Swerock Oy / Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy, Rudus Oy / betonituotetehdas ja Skanska Infra Oy /Ratametsän maankaatopaikka. Tarkkailun toteutuksesta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).

Pohjaveden tarkkailua suoritettiin toimijoiden lupavelvoitteiden ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. Vuonna 2019 mittauksia tehtiin kahdeksalta Lohjanharjulla sijaitsevalta vedenottamolta, Tytyrin kalliopohjavedestä sekä kolmelta Lohjanharjun ulkopuoliselta vedenottamolta. Vedenottamoiden lisäksi pohjaveden laadun tarkkailua ja pinnankorkeuden seurantaa tehtiin yhteensä noin 80 Lohjanharjun pohjavesialueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta ja kaivosta.

Raakaveden laatu Lohjan vesilaitoksen vedenottamoilla oli vuoden 2019 tarkkailutulosten perusteella hyvä ja täytti hyvälle vesilaitosvedelle asetetut laatuvaatimukset. Raakaveden sähkönjohtavuus ylitti hyvälle talousvedelle asetetun laatutavoitteen viidellä Lohjanharjun vedenottamolla. Kohonnut sähkönjohtavuus johtui pääosin raakavedessä olevasta kloridista; kloridipitoisuus ylitti talousveden tavoitetason kolmella vedenottamolla. Lohjanharjun pohjavesialueella mitattiin yksittäisissä havaintoputkissa aiempien vuosien tapaan korkeitakin kloridipitoisuuksia. Syynä Lohjanharjun kohonneisiin kloridipitoisuuksiin on todennäköisesti liikenneväylien liukkaudentorjunnassa käytetty natriumkloridi, jonka käyttöä Lohjalla on vähennetty ja korvattu kaliumformiaatilla. Talousvedelle määritellyt sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden tavoitetasot perustuvat siihen, että vesi ei saa olla vesijohtomateriaaleja syövyttävää. Savipeitteisillä alueilla raakavedessä oli runsaasti rautaa ja mangaania, jotka poistetaan ennen veden jakelua verkostoon. Muutamien vedenottamoiden raakavedessä todettiin aiemmin rikkakasvien torjunnassa käytettyjen torjunta-aineiden jäämiä mutta pitoisuudet olivat pieniä ja alittivat talousveden vertailuarvot.

Yhteistarkkailussa mukana olevien toimintojen vaikutukset pohjaveteen havaittiin tyypillisesti selvimmin kohteiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa pohjaveden tarkkailupisteissä. Pohjaveden sähkönjohtavuus oli yleisesti koholla ja vedessä todettiin paikoin kohonneita kloridi- ja sulfaattipitoisuuksia. Kunnostettujen kaatopaikkojen lähialueilla pohjaveden ravinne- ja metallipitoisuudet ilmensivät kaatopaikkojen vaikutuksia. Muutamissa pohjavesiputkissa todettiin bensiinin lisäainetta MTBE:tä mutta pitoisuudet olivat enimmäkseen pieniä.

”Kokonaisuutena pohjaveden laatu Lohjan pohjavesien yhteistarkkailun tarkkailutulosten perusteella oli hyvä, mutta paikallista vaihtelua todettiin”, toteaa LUVYn pohjavesiasiantuntija Heini Loikkanen. Alueilla, joille on keskittynyt runsaasti toimintoja, pohjavesi oli kuormittuneinta. Merkittävin pohjaveden laatua heikentävä yksittäinen aine oli kuitenkin aiempien vuosien tapaan kloridi. Lohjanharjun B-osa-alueen kemiallinen tila on vuonna 2019 luokiteltu huonoksi kloridipitoisuuksista johtuen. Pohjavesialueiden kemiallisen tilan luokittelussa käytettävä pohjaveden ympäristönlaatunormi kloridipitoisuudelle on 25 mg/l. Talousveden terveysperusteinen enimmäispitoisuus on kymmenkertainen, 250 mg/l. Enimmillään Lohjanharjun pohjavedenottamoilla mitattiin kloridia noin 50 mg/l pitoisuuksina. Yhteistarkkailun tulokset on raportoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisusarjassa. Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan yhdistyksen nettisivuilta.

Lisätietoja: