Pohjanpitäjänlahti lokakuussa 2021. (LUVY / Arto Muttilainen)
Hiidenveden alueen, Lohjanjärven alueen sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueiden tarkkailutuloksia tarkasteltiin toisen kerran yhteisessä yhteenvetoraportissa. Raportti kattaa suuren osan Karjaanjoen valuma-alueesta Karkkilan Pyhäjärveltä Mustionjokea pitkin aina Tammisaaren edustan merialueelle. Raportissa esitetään tuloksia vedenlaadusta, pohjaeläimistä, kalastosta, kasviplanktonista ja vesikasvillisuudesta vuosilta 2018–2021. Hiidenveden yhteistarkkailun osalta tuloksia esitetään vuosilta 2019–2021.
Yhteistarkkailujen toimeksiantajat ovat alueella toimivia jätevesien pistekuormittajia, joilla on velvoite tarkkailla toimintansa vaikutuksia vesialueella. Näitä olivat Hiidenveden alueella Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos ja Hopeaniemi Resorts. Lohjanjärven alueella yhteistarkkailussa mukana ovat kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa Pitkäniemi ja Peltoniemi sekä Sappi Finland Operations Oy, Kirkniemen paperitehdas. Merialueella mukana tarkkailussa ovat Raaseporin Veden Karjaa-Pohjan puhdistamo ja Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Hangon satama (Koverharin satama). Lisäksi tarkkailuihin on osallistunut vapaaehtoisina myös muita alueen toimijoita: Vihdin, Karkkilan ja Lohjan ympäristönsuojelun toimialat, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymä, Hiidenveden kunnostus -hanke, sekä Geberit Production Oy (IDO Kylpyhuone Oy).
Yhteistarkkailualueiden rehevimpiä alueita ovat Hiidenveden Kirkkojärvi ja Mustionselkä, vähiten reheviä Lohjanjärven Karjalohjanselkä ja Tammisaaren merialue. 2000-luvulla kokonaistyppipitoisuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet Karjaanjoen valuma-alueen vesistöissä. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet pääosin samalla tasolla tai osassa rehevimpiä alueita on havaittavissa jopa lievää nousevaa kehitystä pitoisuuksissa. VEMALA-mallin mukaan Karjaanjoen vesistön fosforikuormituksesta on pistemäisen kuormituksen osuus sen alaosalla keskimäärin (vuosina 2012–2021) noin 12 % ja typpikuormituksesta 17 %. Merkittävimmät hajakuormituksen lähteet kaikilla yhteistarkkailualueilla ovat peltoviljely sekä luonnonhuuhtouma metsistä ja pelloilta.
Hiidenveden ja Lohjanjärven yhteistarkkailualueilla pistekuormituksen vaikutuksia vedenlaadussa todettiin ajoittain 3–4 vuoden tarkkailujakson aikana edellisen laajan vuoden tarkkailujakson tapaan hetkellisenä veden laadun heikkenemisenä pistekuormittajien läheisyydessä. Pohjanpitäjänlahdella Mustionjoen alueelle tuomasta hajakuormituksesta on usein vaikeaa erottaa pistekuormituksen vaikutuksia, kuten myös Tammisaaren edustalla Dragsviksfjärdenin alueella, jossa valuma-alueen hajakuormitus on voimakasta.
“Tarkkailujaksolla huomionarvoista oli poikkeuksellisen lauha ja sateinen vuodenvaihe 2019–2020, mikä vaikutti mm. huomattavaan pintaveden samentumiseen koko vesistössä. Mielenkiintoista nähdä, miten usein tulevaisuudessa poikkeukselliset säätilat kuten lauhat ja sateiset talvet, tai pitkät kesäiset hellejaksot, tulevat esiintymään ja miten se vaikuttaa vesistöihin pidemmällä aikavälillä. Toisaalta taas jäätön talvi 2020 vaikutti siihen, että Pohjanpitäjälahden Sällvikin syvännettä lukuun ottamatta tarkkailtavien vesistöjen syvänteillä happitilanne pysyi hyvänä läpi talven.” pohtii vesistöasiantuntija Tiina Asp. “Yhteistarkkailujen tuottama kattava tieto vesistön tilasta on näin ollen myös erittäin arvokasta, kun arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöjen tilaan ja kehitykseen.” lisää Tiina Asp.
Biologisten muuttujien perusteella Lohjanjärven tila oli pohjaeläimistöltään heikentynyt Aurlahdessa ja Isoselällä, jossa veden tilaan vaikuttaa suuresti myös Nummen- ja Väänteenjoen suunnasta tulevat vedet. Vanjoella ja Hiidenvedellä pohjaeläimistön tila oli pysynyt ennallaan vuodesta 2018 vuoteen 2021 tai joiltain osin jopa parantunut. Merialueella pohjaeläimistön tila oli useilla havaintopaikoilla vuoden 2017 tuloksia hieman parempi, mutta Pohjanpitäjänlahden sisäosissa edelleen heikko. Vuoden 2019 kasvillisuustutkimusten perusteella merialueella oli rehevyyttä ilmentävän kasvillisuuden osuus kasvanut osassa kasvillisuuslinjoja vuodesta 2013 ja myös Lohjanjärvellä oli huomattavissa samanlaista kehitystä ja todettu karumpia olosuhteita ilmentävien lajiston osuuden pienentyneen. Kasviplankton oli vuonna 2021 Hiidenvedellä sinilevävaltaista ja ilmensi rehevyyttä, Lohjanjärvellä sinilevien osuus oli pysynyt pienenä ja tulokset kuvastivat mesotrofiaa. Kalastotutkimuksissa Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän heikko vedenlaatu ja rehevyys näkyy mm. runsastuneina särkikalamäärinä, mikä haittaa kalastustiedustelun mukaan myös virkistyskäyttöä. Myös Lohjanjärven rehevimmillä alueilla, Aurlahdessa ja Ristiselällä todettiin särkikalojen lisääntyneen aiemmista tarkkailuvuosista, muilla alueilla kalaston tilassa ei ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Pohjanpitäjänlahdella pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kalaston tila on hieman heikentynyt rehevöitymisen myötä, Skeppsholmenin aluella taas petokalojen osuus oli kasvanut aiemmasta, ja ahven onkin runsain saalislaji alueella. Yleisesti ottaen Skeppsholmenin kalasto on edelleen rehevälle vesistölle tyypillisesti särkikalavaltainen.
Julkaisu:
Lisätietoja:
Tiina Asp
vesistöasiantuntija
tiina.asp@luvy.fi
045 7750 7726
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
