Kipsinlevityksen työnäytös Karjaalla syyskuussa 2022. (LUVY / Henna Björkqvist)
Rannikon viljelijä voi 1.12. alkaen hakea viljelijälle maksutonta ja verovapaata maanparannuskipsin levitystä soveltuville pelloille. Maanparannuskipsi vaikuttaa savimaan rakenteeseen myönteisesti, siitä tulee kuohkeampaa ja voi parantaa maan muokkautuvuutta. Eroosion riski vähenee, kun kasvien juuret pääsevät syvemmälle maahan ja maahiukkaset pysyvät paremmin kiinni toisissaan. Sadevesi imeytyy paremmin maaperään, joka osaltaan vähentää pintavaluntaa ja näin ollen myös ravinteiden ja hiilen huuhtoutumista vesistöihin. Fosfori sitoutuu paremmin maahan ja pysyy siellä kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsin vaikutus alkaa heti, valumavesien kirkastumisessa on silminnähtävää eroa ja maanparannuskipsin levityksellä on todettu vähentävän fosfori- ja kiintoaineskuormaa noin 30–50 prosentilla. Kipsin vaikutus ei ole ikuista, mutta se antaa arvokasta aikaa muiden pitkäkestoisten vesiensuojelukeinojen vaikuttamiseen.
Kipsi ei sovellu kaikille pelloille. KIPSI-hankkeen karttapalvelussa, VIPU-palvelussa ja Aluehallinnon asiointipalvelussa voit tarkastella sopivatko peltosi alustavasti kipsinkäsittelyyn. Karttapalveluissa on laskettu pois soveltumattomat pellot kuten luomutuotannossa olevat, pohjavesialueilla, NATURA-alueilla ja suurten järvien valuma-alueilla olevat. Karttapalvelun alustavan arvion lisäksi viljelijän on vielä syytä arvioida soveltuvuutta lohkokohtaisesti, esimerkiksi viljavuusanalyysituloksien avulla. Kipsin levitystä ei suositella esimerkiksi pelloille, joilla on todettu huononlaista magnesiumin tai kaliumin tasoa.
Kipsin mukana peltoon tulee rikkiä, kalsiumia ja hieman fosforia. Kipsi ei koveta, suolaa tai happamoita maaperää. Kipsillä on lannoittava vaikutus ja etenkin öljykasvit voivat hyötyä rikkilisästä. Lisäksi myös peruna hyötyy kipsistä.
Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? On totta, että KIPSI-hankkeen käyttämä maanparannuskipsi on lannoiteteollisuuden sivutuote, joka syntyy Siilinjärvellä Yaran apatiittikaivoksella, kun fosforia rikastetaan lannoitteeksi. Kipsi on kuitenkin Ruokaviraston hyväksymä maanparannusaine ja se on tutkittua ja turvallista käyttää. Liittymällä mukaan kipsinlevitystalkoisiin edistät Itämeren vesiensuojelua!
Kipsikäsittelyä voi hakea sähköisesti osoitteesta: www.kipsinlevitys.fi, josta voit myös hakea kipsikäsittelyyn liittyvää maksutonta neuvontaa. Sivuilta pääset myös KIPSI-hankkeen sivuille lukemaan lisää kipsistä. Kipsi-hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Lisätietoja:
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
