Kuva: Hiidenvedellä näytteitä haettiin talvella 2020 avovedestä ja vesi oli huomattavan sameaa.
Vuosiraportti esittää Hiidenveden, Lohjanjärven sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen tulokset ensimmäistä kertaa yhteisessä vuosiraportissa.
Hiidenveden alueen, Lohjanjärven alueen sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueiden vuoden 2020 tarkkailutuloksia tarkasteltiin ensimmäisen kerran yhteisessä yhteenvetoraportissa. Raportti kattaa suuren osan Karjaanjoen valuma-alueesta Karkkilan Pyhäjärveltä aina Mustionjokea pitkin Tammisaaren edustan merialueelle. ”Raporttien yhdistäminen antaa hienon mahdollisuuden tarkastella jatkossa Karjaanjoen vedenlaatua kokonaisuudessaan, mutta myös merialueen tilaa sen edustalla”, toteaa LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.
Yhteistarkkailujen toimeksiantajia ovat alueella toimivia jätevesien pistekuormittajia, joilla on velvoite tarkkailla toimintansa vaikutuksia vesialueella. Näitä olivat Hiidenveden alueella Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos ja Hopeaniemi Resorts. Lohjanjärven alueella yhteistarkkailussa mukana ovat kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa Pitkäniemi ja Peltoniemi sekä Sappi Europe Kirkniemen paperitehdas. Merialueella mukana tarkkailussa ovat Raaseporin Veden Karjaa-Pohjan puhdistamo ja Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Hangon satama (Koverharin satama). Lisäksi tarkkailuihin on osallistunut vapaaehtoisina myös muita alueen toimijoita: Vihdin, Karkkilan ja Lohjan ympäristönsuojelun toimialat, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kunnostus -hanke, sekä Geberit Production Oy (IDO Kylpyhuone Oy).
Vuosi 2020 oli kaikilla kolmella yhteistarkkailualueella ns. suppea tarkkailuvuosi, jolloin tutkittiin vedenlaatua. ”Talvi 2020 oli poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja kaikki talven näytteet haettiin avovedestä eikä talvelle tyypillistä kerrostuneisuutta päässyt syntymään järvilläkään”, kertoo vesistöasiantuntija Tiina Asp. Talven sääolot vaikuttivat myös siihen, että hajakuormituksen määrä oli keskimääräistä suurempaa heikentäen talvella vedenlaatua koko Karjaanjoen alueella, mikä näkyi mm. ravinnepitoisuuksissa ja sameudessa. Tästä johtuen talviaikaisen pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutusta vesistöissä oli vaikeampi erottaa muusta kuormituksesta. Aiempien vuosien tapaan pistekuormituksen vaikutukset näkyivät ajoittain mm. purkualueiden läheisyydessä Lohjanjärven eteläisellä osalla sekä Vanjoella.
Lisätietoja:
Tiina Asp
vesistöasiantuntija
LUVY
tiina.asp@luvy.fi
045 7750 7726
Ralf Holmberg
vesistöasiantuntija
LUVY
ralf.holmberg@luvy.fi
044 528 5010