Valitse sivu

LUVYn ja Raaseporin kaupungin järjestämä Mustionjoen kalailta oli rento, positiivinen ja toiveikas tiedotus- ja keskustelutilaisuus Mustionjoen kalateistä ja vaelluskaloista. (Henna Björkqvist)  

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Raaseporin kaupunki järjestivät keskiviikkona 20.3. Karjaalla tiedotus- ja keskustelutilaisuuden – Mustionjoen kalaillan. Tilaisuuden pääaiheina olivat Mustionjoen kalatiet ja vaelluskalat. Tilaisuus oli jo toinen lyhyen ajan sisällä, mutta tarvetta tilannekatsauksille onkin, sillä Mustionjoella on tapahtunut viime vuosien aikana enemmän kuin viimeiseen 50 vuoteen, totesi tilaisuudessa puhunut Raaseporin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls.  

Tilaisuuden avasi LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni toivottaen noin 40 osallistujaa tervetulleeksi tilaisuuteen. Raaseporin kaupungin projektipäällikkö Oskar Sjöberg kertoi Mustionjoen Peltokosken ja Mustionkosken voimalaitospatoihin suunniteltujen kalateiden toteutumisesta. Raaseporin kaupunki on saanut vesitalousluvan Peltokosken padon ohittavan luonnonpuron rakentamiselle, mutta luvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Mustionkosken teknisen kalatien lupahakemuksesta odotetaan päätöstä huhtikuun aikana. Mustionjoen viimeisen virtapaikan, Junkarsborgin kunnostus ei ole edennyt toivotulla tavalla maanomistajan suostumuksen puuttumisen vuoksi, mutta tilaisuudessa vakuutettiin, että laaditun laajan kunnostussuunnitelman toteutumista edistetään sekä Raaseporin kaupungin että LUVYn toimesta.  

LUVYn hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä kertoi jo rakennettujen Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden toimivuudesta sekä voimalaitospatojen turbiinien aiheuttamista kalakuolemista. Rakennettujen kalateiden kalamääriä on seurattu niiden rakentamisvuodesta 2020 alkaen. Kalatiet vaikuttavat toimivan suunnitellusti ja kalamäärissä on tapahtunut kasvua, mutta yleisössä oltiin huolissaan nousevien lohikalojen vähyydestä. Vuosittain jokeen tunnistetaan nousevan vain kymmenkunta lohikalaa, lohta tai taimenta. Jokeen palaavien ja kalateistä nousevien kalojen vähyys johtuu heikosta poikastuotannosta ja merelle lähtevien kalojen vähyydestä. Vähä kertoi voimalaitospatoihin liittyvistä alasvaellusongelmista: merelle lähtevät kalat kuolevat voimalaitosten turbiineihin tai päätyvät patoaltaissa saalistavien petojen ruoaksi. Billnäsissä on kuitenkin onnistuttu merkittävällä tavalla pienentämään kalojen turbiinikuolleisuutta ohjaamalla kalat käyttämään kalatietä myös vaeltaessaan alaspäin kohti merta. Kalatiet toimivat parhaimmillaan siis kahteen suuntaan.   

Virtavesi- ja vaelluskala-asiantuntija Joonas Tammivuori kertoi vaelluskalojen heikosta tilanteesta Suomessa sekä Karjaanjoen vesistön lohikaloista ja lohikalojen elinkierrosta. Karjaanjoen vesistössä on tehty paljon elinympäristökunnostuksia ja purettu vaellusesteitä sekä aloitettu myös taimenen palautusistutukset. Mustionjoki ja sen sivupurot ovat vanhastaan toimineet taimenen ja lohen lisääntymisalueina, mutta lohikalakannat menetettiin 1900-luvun puolivälissä voimalaitosrakentamisen myötä merivaelluksen estyttyä. Vaellusyhteyksien avaamisen kautta myös lohikalojen palauttaminen Mustionjokeen ja sen sivupuroihin voi nyt toden teolla alkaa. Sukupuuttoon kuolleiden kalakantojen palauttamisessa on kuitenkin kyse pitkäjänteisestä prosessista, joka saattaa viedä kymmeniäkin vuosia. Esityksessä todettiin, että toimenpiteet lohikalojen palauttamiseksi olisi hyvä aloittaa mahdollisimman pian, jotta myös Mustionjoessa elävä, lohikaloja isäntäkalakseen tarvitseva jokihelmisimpukkapopulaatio saisi vielä mahdollisuuden ja säästyisi sukupuutolta. 

Lopuksi Vähä kertoi Mustionjoen vesialueen omistuksesta, sekä istutuksiin tarvittavista vesialueen omistajien luvista. LUVYsta lähetetään kevään aikana info- ja lupapyyntökirjeet kaikille vesialueen omistajille. Keväällä on tarkoitus tehdä Mustionjokeen ja sen sivupuroihin taimenen palautusistutuksia siltä osin, kun vesialueiden omistajilta saadaan istutuslupia.  

Mustionjoki-iltojen tavoitteena tietämyksen lisääminen, avoimuus ja osallistaminen 

Tilaisuus oli rento ja ilmapiiri avoin. On tärkeää, että kaikki mielipiteet tulevat kuulluksi, jotta niitä voidaan käsitellä yhdessä ja siten myös parantaa tiedotusta jatkoa ajatellen, totesi tapahtuman kaksikielisenä juontanut Henna Björkqvist yhdessä tapahtumajärjestäjien kanssa. ”Avoin keskustelu ja tietämyksen lisääminen varmasti edesauttaa vaelluskalan palauttamista Mustionjokeen”, arvioi osallistuja Jyki Grönlund tilaisuuden viimeisessä yleisökommentissa.  

Mustionjoki-iltoja on tarkoitus järjestää säännöllisesti myös tulevaisuudessa. 

Maanviljelijöiden osallistaminen 

Mustionjoen valuma-alue on suurilta osin maatalousaluetta. Siten maanviljelijät ovat tärkeä sidosryhmä Mustionjokilaakson toimenpiteitä suunniteltaessa. Kevään aikana toteutetaan tiedonkeruuta maanviljelijöiltä siitä, millaisille toimenpiteille heillä on tarvetta Mustionjoen sivupuroissa, jotta näitä tarpeita pystytään paremmin huomioimaan vaelluskalan palauttamisen toimenpiteissä.  

Illan esityksien materiaalit ovat saatavissa tapahtumasivulta >>  

Lisätietoja:  

Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727

Oskar Sjöberg  
Raaseporin kaupunki  
Oskar.sjöberg@raseborg.fi  

MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 €. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.

Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio: Karjaanjoen vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, raakkujen ja lohikalojen luontainen elinkierto on turvattu ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). 

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.