Monia antoisia keskusteluja käytiin jankkurointinäytöksen aikana. (LUVY / Annika Söderholm-Emas)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n LUMME-hanke, Nylands Svenska Lantbrukssällskap, Raaseporinjoki ja Snappertunan sisäsaaristo -projekti, SLC Nyland ja Carbon Action Svenskfinland -projekti järjestivät jankkurointinäytöksen elokuussa Mats Wiknerin tilalla, Ratsutalli Wiknerillä Kirkkonummella. Jankkurointi eli maan syväkuohkeutus ja maanparannus kiinnostivat selvästi tilaisuuteen osallistuneita viljelijöitä, sillä keskustelua käytiin vilkkaasti. Pellonpiennartapahtumien tavoitteena on levittää tietoa erilaisista maanviljelyn menetelmistä ja käytännöistä, joilla voidaan vähentää ravinteiden valumista vesistöihin, samalla myös parantaen viljelyn kannattavuutta.
Tapahtumassa järjestäjät esittäytyivät ja Wikner kertoi Ratsutallin toiminnasta. Luentoja pidettiin rakenteilla olevan heinänkuivurin sisällä. Tilalla on yhteensä noin 75 hevosta, mukaan lukien 13 yksityishevosta ja ratsastuskoulutoimintaa. Tilalla on ratsastuskenttien lisäksi myös suuri sisämaneesi, joka mahdollistaa toiminnan ympäri vuoden. Wikner kertoi, että kuivuri on ensimmäinen laatuaan Suomessa; vastaavia on rakennettu aiemmin Saksassa. Kuivurin avulla hän pystyy varmistamaan kuivan heinän saatavuuden säästä riippumatta. Ilma kuivataan ennen kuin se puhalletaan kuivattamaan heinää, mikä tekee siitä tehokkaan kosteuden poistamiseen heinästä.
Emil Hästbacka (Nylands Svenska Lantbrukssällskap) esitteli tilalla tehtävää peltokoetta, jossa tutkitaan syvämuokkauksen vaikutuksia kasvavaan nurmeen. Jankon eli pohjamaan ja ruokamullan välissä sijiatsevan maakerroksen tiivistyminen, joka johtuu yhä raskaammista koneista, aiheuttaa sen, että vesi ei imeydy maahan vaan pellolle muodostuu vesilammikoita. Rankkasateiden aikana on erityisen tärkeää, että maan vedenläpäisykyky on optimoitu. Hästbacka kertoi käytännön toimenpiteistä ja viljelykokeesta, jolla selvitetään, miten jankkurointi vaikuttaa maaperän rakenteeseen, sekä yleisesti maan syvämuokkauksesta. On tärkeää valita oikea ajankohta, viljeltävä viljelyskasvi ja olosuhteet muokkaukselle, sillä väärin tehtynä se voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Oikein toteutettuna se on kuitenkin erinomainen menetelmä muokata kyntöanturaa, joka on voinut muodostua peltoon. Alusmaan muokkaus parantaa veden imeytymistä ja vähentää pintavaluntaa pellolta. Tukea tilaisuuteen ja viljelykokeeseen on saatu Finlandssvenska jordägarförbunds stiftelse -säätiöltä.
Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeån tilalta Siuntiosta kertoi jankkuroinnista ja siitä, mitkä kasvit kannattaa kylvää ennen sitä sekä kuinka kauan kasvuston täytyy vakiintua ennen jankkurointia. Hän mainitsi myös, että yksipuolisen viljakasvikierron sijasta kannattaa rikkoa yksipuolisuus käyttämällä välikasveja, aluskasveja/kerääjäkasveja ja viherlannoitusnurmea, ja tällä tavalla parantaa maan rakennetta ja mikrobielämää, jotka saavat aikaan elävämmän maan. Jatkaminen yksipuolisella viljelykierrolla voi aiheuttaa suurempia tappioita kuin mitä viherlannoitusnurmen käyttö kierron keskeyttämiseksi maksaa. Panostukset maksavat itsensä takaisin paremman maan rakenteen myötä, mikä lisää kestävyyttä kuivuutta ja rankkasateita vastaan ja nostaa keskimääräisiä satoja.
Anne Antman (Carbon Action Svenskfinland) ja Emil Hästbacka näyttivät, miten maaperän rakennetesti suoritetaan käytännössä. Ennen varsinaista testikuopan kaivamista voidaan pistojyrsimellä tai penetrometrillä tarkistaa, onko maaperä tiivistynyt ja kuinka tiivis kyntöantura on. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jotka ohjauksen avulla saivat itse kokeilla maaperän rakenteen arviointia. Sopiva syvyys alusmaan muokkaukselle voi olla 30–40 cm. Antman mainitsi myös, että heidän verkkosivuillaan on maksuton verkkokurssi uudistavasta viljelystä, joka käsittelee muun muassa maaperän rakenteen arviointia ja mitä toimenpiteitä kannattaa tehdä maaperän rakenteen parantamiseksi. Kurssiin sisältyy myös materiaalia jankkuroinnista.
Sohlberg kertoi, että alusmaan muokkauskonetta saa ajaa enintään 5–7 km/h nopeudella. Jos muokkauskone kohtaa paljon vastusta erittäin tiiviin maaperän vuoksi, kannattaa poistaa puolet teristä ja ajaa vain niiden kanssa. Seuraavana vuonna tehdään samoin ja ajetaan silloin edellisen vuoden muokkausurien välistä. Mats Wikner ajoi traktoria ja sääti muokkauskoneen Sohlbergin ohjeiden mukaisesti. Oikea syvyys ja se, että muokkauskone on suorassa, ovat tärkeitä tekijöitä parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi. Tämän jälkeen osallistujat saivat vielä tutustua nurmiseokseen, jossa oli mukana muun muassa sinimailasta. Tällä kasvilla on syvät juuret ja hyvät maanmuokkausominaisuudet myös syvemmällä maaperässä.
Metsätalouden vesiensuojelusta infotilaisuus syyskuussa
Raaseporijoki- ja Snappertunan sisäsaaristo -hanke, Raaseporin kaupunki, SLC Nyland, Yrkeshögskolan Novia ja LUMME – Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentämishanke (LUVY) järjestävät 24. syyskuuta seminaarin metsätalouden vesienhoidosta: Seminaari pidetään Yrkeshögskolan Novian tiloissa. Iltapäivällä lähdemme linja-autolla maastokäynnille.
Lisätietoja:
Annika Söderholm-Emas
asiantuntija, maatalouden vesiensuojelu
annika.soderholm-emas@luvy.fi
044 528 5019
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
