Enäjärven syysnuottausta (Hannu Tuunainen)
Enäjärvellä aloitettiin vuoden alusta tehokalastushanke, jossa tavoitteena on poistaa kolmen vuoden aikana yhteensä 225 000 kg särkikalaa, mikä vastaa 1 800 kg fosforia. Se puolestaan tarkoittaa melkein kahta miljoonaa ämpärillistä levää. Vuosittain tämä tarkoittaa 75 000 kg poistosaalista. Tämän vuoden osalta tavoite ylittyi reilusti, kun vuoden 2022 kokonaispoistosaalis oli huimat yli 110 000 kg.
Hehtaarikohtainen poistomäärä vuodessa oli noin 220 kg, joka on tehokalastushankkeissa harvinaista. Tavoitteet ylittänyt poistomäärä parantaa tehokalastuksen onnistumismahdollisuuksia entisestään.
“Hanketta suunniteltaessa särkikalojen poistotavoite asetettiin 150 kg/ha, jonka tiesimme vaativan onnistuakseen todella paljon työtä niin hoitokalastusurakoitsijoilta kuin talkoolaisiltakin. Syksyyn tultaessa tavoitteen saavuttaminen näytti vaativan hiukan onneakin. Oli kuitenkin todella positiivinen yllätys, miten hyvin kalaa lopulta onnistuttiin saamaan syksyn aikana”, iloitsee hankepäällikkö Jussi Vesterinen.
Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys Lasy ry on ollut aktiivisesti mukana käynnistämässä hanketta. ”On ollut ilo huomata, että hanke on lähtenyt käyntiin aivan poikkeuksellisen hienosti kaikilla mittareilla mitattuna. Saaliit ovat olleet hyviä ja nelivuotisen hankkeen tavoitteena ollut talkootyömäärä on toteutunut jo ensimmäisenä syksynä. Lasyn kautta kalastustalkoisiin on osallistunut kymmeniä Enäjärven tilasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Lisäksi Lasy on toiminut yhteystahona yksityisille henkilöille, jotka ovat noutaneet särkikalaa kotitalouskäyttöön tuhansia kiloja”, kertoo Lasyn puheenjohtaja Juha Uusitalo.
Tehokkain hoitokalastusmenetelmistä oli tänä vuonna syysnuottaus, jonka poistosaalis oli yli 90 000 kg. Syysnuottaus on aiemminkin osoittautunut tehokkaaksi hoitokalastusmuodoksi Enäjärvellä, mutta tänä vuonna rikottiin ennätyksiä paitsi kokonaissaaliissa myös apajakohtaisissa saalismäärissä. Myös syksyn rysäpyynti osoittautui yllättäen kevätrysäpyyntiä tehokkaammaksi. Syksyn rysäpyynnissä poistettiin noin 17 500 kg särkikalaa.
“Tämän vuoden kokemuksella ei kuitenkaan kannata väheksyä tiettyjä pyyntimuotoja, koska vuodet eivät ole koskaan keskenään samanlaisia olosuhteiden puolesta. Enäjärvellä on vuosikymmenten aikana kokeiltu vastaavia pyyntimuotoja, mutta ei vastaavassa laajuudessaan. On hienoa, että meillä on vielä kaksi vuotta aikaa selvittää eri menetelmien toimivuutta, oppia niistä ja tehdä tarvittaessa hienosäätöjä. Ensi vuoden tarkemmat kuviot tarkentuvat alkuvuodesta, mutta eihän hyvältä vaikuttavaa konseptia ole tarpeen erityisemmin muuttaa”, kommentoi hankekoordinaattori Maj Rasilainen.
Poistosaaliis koostui pääasiassa lahnasta, kiiskestä, salakasta ja särjestä. Painoltaan yli puolet poistetusta kokonaismassasta oli lahnaa (noin 59 000 kg), mutta kappalemääräisesti eniten saatiin salakoita. Salakka oli kappalemäärältään runsain kaikissa muissa pyyntimuodoissa paitsi talvinuottauksessa, jossa poistettiin eniten kiiskiä. Särjen osuus kokonaispainosta oli neljännes eli noin 28 000 kg. Särki oli kooltaan pienehköä, keskimäärin 12 cm ja 21 g. Lahna oli keskimäärin 100 g, mutta isompiakin lahnoja poistettiin järvestä hyvä määrä.
Lämmin kiitos kaikille hankkeessa toimineille yhteistyöstä.
Lisätietoja:
Maj Rasilainen
vesistö- ja kala-asiantuntija
aluekoordinaattori
maj.rasilainen@luvy.fi
045 7884 3283
Enäjärven tehokalastus -hanketta rahoittavat vuosina 2022–2024 Siuntionjoki 2030 -vision Latvoilta merelle -pilotin rahoittajat: Vihdin kunta, Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys Lasy ry, Yara Suomi Oy, Prysmian Group Finland Oy, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, Osuuspankki Uusimaa, Hotelli Siuntio sekä Siuntionjoki 2030 -visiota rahoittavat muut valuma-alueen kunnat ja Rosk’n Roll Oy Ab. Vuonna 2022 rahoittajana oli myös Wärtsilä Oy. Ympäristöministeriö rahoittaa Enäjärven tehokalastushanketta 60 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2022–2024.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.