Hiidenveden sisäistä ja ulkoista kuormitusta selvittävä ravinnetasetutkimus alkaa

Kuva: Helsingin yliopiston tutkimusryhmän näytteenottopäivä Hiidenvedellä.

Helsingin yliopisto ja Hiidenveden kunnostus -hanke tutkivat vuosina 2020–2021 Hiidenveden ravinnetasetta, eli järveen saapuvia, järvessä syntyviä ja järvestä poistuvia ravinnevirtoja. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida sisäisen ja ulkoisen kuormituksen merkitystä Hiidenvedellä.

Rehevöityneen järven kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä. Ulkoisen, järven valuma-alueelta tulevan kuormituksen lisäksi järven ravinnetaseen vaikuttavat myös järven sisäinen ravinnekierto – pohjasedimentistä veteen liukeneva ja pohjaan sedimentoituva fosfori, sekä tietysti järvestä lähtevä ravinnevirta. Hiidenvedellä ravinnetasetta on arvioitu perusteellisesti viimeksi 20 vuotta sitten. Vuosina 2020–2021 ravinnetasetutkimus uusitaan, jotta saadaan tarkempaa ja päivitettyä tietoa niin ulkoisesta kuin sisäisestä kuormituksesta kunnostushankkeen tarpeisiin.

Sisäisen kuormituksen selvittäminen sedimenttinäytteistä ja vesinäytteistä

Sisäinen kuormitus tarkoittaa fosforin vapautumista järven pohjasedimentistä takaisin veteen ja ravintoverkon kiertoon. Järven sisäisen kuormituksen laskemista varten tarvitaan tietoa niin järven pohjan sedimentissä tapahtuvista prosesseista kuin vedenlaadun ominaisuuksista. ”Keskeisessä roolissa sisäisen kuormituksen laskemiseksi ravinnetasemenetelmällä on bruttosedimentaatio, jolla tarkoitetaan järven pohjaa kohden laskeutuvan aineksen kokonaismäärää. Tämä puolestaan riippuu voimakkaasti virtausten ja aallokon aiheuttamasta sedimentin uudelleensekoittumisesta veteen”, yliopistotutkija Juha Niemistö avaa tutkimusteemaa. Hiidenvesi koostuu useasta syvyyspiirteiltään ja muilta ominaisuuksiltaan erilaisesta järvialtaasta, minkä vuoksi bruttosedimentaatio ja sisäinen kuormitus määritetään tutkimuksessa erikseen kullekin altaalle.

Tutkimuksen aikana Helsingin yliopisto toteuttaa Hiidenvedellä useita sedimentti-, huokosvesi- ja vesinäytteenottoja. Tutkimustiimissä on mukana myös väitöskirjatutkija Siqi Zhao, jonka väitöskirjatyön yksi päätavoitteista on selvittää sisäisen fosforikuormituksen merkitystä suomalaisten järvien toipumisessa rehevöitymisestä.

Ulkoisesta kuormituksesta tietoa järveen laskevien uomien seurannalla

Hiidenveteen kohdistuu huomattava määrä ulkoista kuormitusta, joista vesistön tilan kannalta tärkein on kiintoaineen ja kokonaisfosforin kuormitus. Ravinnetasetutkimuksessa Hiidenveden kunnostus -hanke seuraa useiden Hiidenveteen laskevien uomien vedenlaatua. Jatkuvatoimisessa seurannassa ovat Olkkalanjoki, Vanjoki sekä maatalousuoma Vihdissä. Lisäksi vesinäyttein seurataan Oinasjoen, Santojan, Hongistonojan, Hynnänojan ja Sulkavanojan kautta tulevaa kuormitusta. Väänteenjoen seurannasta saadaan tietoa Hiidenvedestä poistuvasta kuormituksesta. Vedenlaatutietojen avulla voidaan mallintaa ulkoisen kuormituksen määrää Hiidenvedellä. ”Kun ulkoinen kuormitus ylittää järven sietokyvyn, sitä pienentämällä voidaan saavuttaa pitkäaikaisia myönteisiä muutoksia järven tilassa. On kuitenkin tärkeää päivittää tietomme sisäisen kuormituksen merkityksestä Hiidenvedellä ja kiinnittää siihen huomiota osana Hiidenveden kunnostusta”, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu vuoden 2021 lopussa.

Hiidenveden kunnostuksen hankekauden 2016–2021 sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2020–2022.

Lisätietoja: