Hiidenveden latvajärvet ja metsätalous kiinnostivat Pilpalan Liitontalolla

Mika Salmi Suomen Metsäkeskuksesta esittelemässä metsätalouden vesistökuormituksen nykytilaa Pilpalan liitontalolla Lopella.

Metsätalouden vesiensuojelu houkutteli Lopen Pilpalan liitontalolle vilkkaasti keskustelevan yleisön. Hiidenveden kunnostus -hanke, Huomio metsien vesienhoitoon -hanke sekä Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke järjestivät aiheesta yleisötilaisuuden 24.8. yhteistyössä Pilpalan kylät ry:n kanssa.

Käsiteltyjä aiheita olivat Lopen lounaisosan Hiidenveden valuma-alueeseen kuuluvat vesistöt, metsätalouden vesistökuormitus sekä haja-asutuksen jätevedet. Paikalla oli myös hajajätevesien neuvontapiste.

Vesistöasiantuntija ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen projektipäällikkö Jussi Vesterinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä (LUVY) esitteli Lounais-Lopen vesistöjä, joille ei ole määritelty ekologista luokitusta. LUVY teki näistä vesistöistä vuonna 2019 selvityksen, jossa tuloksia verrattiin aiempina vuosina tehtyihin vedenlaatuanalyyseihin. Tarkastelun kohteena olivat Kreivinoja ja Palojoki valuma-alueineen sekä Teväntö ja Laihua.

Hiidenveden valuma-alueen maankäyttö Lopen alueella poikkeaa muista valuma-alueen kunnista.

”Hiidenveden valuma-alueesta merkittävä osa on maatalouskäytössä, mutta Lopen alueella ylivoimaisesti suurin osa on metsää”, Vesterinen kertoi.

Vesistöjen vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin mittaustuloksiin verrattuna. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat pääosin hyvällä tasolla, mutta lähes kaikissa järvissä sekä virtavesiketjun näytteenottopaikoilla oli havaittavissa selvä humusvaikutus ja joissakin myös lievää rehevöitymistä.

Vedenlaatutulosten perusteella metsätaloudella on vaikutusta voimakkaasti ojitetun valuma-alueen vesistöihin.

”Nämä seikat puoltavat paitsi kunnostustoimien tekemistä myös metsänomistajien tiedottamista metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä”, Vesterinen sanoi.

Kreivinojan metsäiset alueet ovat potentiaalisia kutualueita taimenille, minkä vuoksi kunnostustoimenpiteiden yhteydessä voisi toteuttaa myös kalastolle hyödyllisiä virtavesikunnostuksia.

Metsätaloudesta vesistöön päätyvän ravinne- ja kiintoainekuormituksen määrä on nykyään arvioitu aiemmin esitettyä suuremmaksi, kertoi Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen projektipäällikkö Mika Salmi Suomen Metsäkeskuksesta. Siksi kuormitukseen on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Etenkin latvajärvissä, jollaisia myös Lounais-Lopen järvet ovat, metsistä tuleva kuormitus voi olla merkittävä tai jopa ainoa kuormituslähde.

Metsätalouden vesistökuormitusta on mahdollista vähentää käyttämällä keinoja, jotka eivät heikennä metsätalouden kannattavuutta. Suunnittelussa on tunnistettava toimenpiteistä aiheutuvat kuormitustekijät ja harkittava toimien tarpeellisuutta sekä ajoitusta.

Metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää myös erilaisilla vesiensuojelurakenteilla kuten kaivukatkoilla, laskeutusaltailla, pintavalutuskentillä tai patorakenteilla.

”On tärkeämpää miettiä, mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä metsän kasvattamiselle, kuin lähteä siitä, että tehdään vähän ylimääräistä varmuuden vuoksi”, Salmi sanoi.

Metsäkeskuksen avoimesta ja maksuttomasta Metsään.fi-portaalista löytyy paikkatietopohjaisia työkaluja, joita on mahdollista hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa.

Lisätietoja:

Lisätietoa mukana olevista hankkeista:

Hiidenveden kunnostus 2016–2021-hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2020–2022.

Huomio metsien vesienhoitoon – Fokus på skogsbrukets vattenvård on vuonna 2020 alkanut Uudenmaan maakunnan alueella toimiva tiedonvälityshanke, jossa kehitetään metsänomistajien, metsäalan toimijoiden ja vesiasiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) lisäksi hankkeessa ovat mukana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY), Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry sekä Suomen metsäkeskuksen eteläinen palvelualue. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto, minkä lisäksi sitä tukee myös Uudenmaan ELY-keskus Ympäristöministeriön rahoituksella.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke on osa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaa 2014–2021. Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta.

LUVY tekee toiminta-alueensa vesiensuojelun edistämiseksi työtä jäsenistönsä ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Pyrimme edistämään vesistöjen hyvää tilaa keräämällä ja julkaisemalla ajantasaista tietoa sekä hankkimalla rahoitusta toimenpiteisiin eri rahoituslähteistä. Välitämme tietoa vesistöjen tilasta ja kunnostustarpeista edelleen alueen asukkaille ja toimijoille. Haluamme tehdä kanssanne yhteistyötä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.