Reilut 20 asiasta kiinnostunutta oli kerääntynyt kuulemaan asiaa kosteikoista, maatalouden vesiensuojelutoimista ja niihin liittyvistä tukiasioista. (LUVY / Annika Söderholm-Emas)
Tiistaina 15.8. reilut 20 kiinnostunutta kokoontui Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolle kuulemaan kosteikoista, maanparannusaineista ja -kasveista.
Tilaisuuden järjestäjä LUVYn Hiidenveden kunnostus -hankkeen Juha-Pekka Vähä toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta ja aktiivisesta vesiensuojelutyöstä koko Karjaanjoen vesistöalueella. Vähä kertoi erilaisista kosteikkotyypeistä, niiden tavoitteista ja perustamisesta. Lisäksi Vähä kertoi, että alueelle on tehty neljä laajaa yleissuunnitelmaa, joista maanomistajat voivat halutessaan tarkastaa millaisia kosteikkorakentamiseen soveltuvia kohteita alueelta on tunnistettu. Vähän mukaa kosteikkoja voidaan tehdä patoamalla tai kaivamalla riippuen paikallisista olosuhteista. Niiden perustamiseen on Hiidenveden alueella saatavissa hankerahoitusta.
Tilaisuudessa keskusteltiin ja pohdittiin, miksi kosteikkoja kannattaa rakentaa. Siinä missä peltojen ja metsien ojittaminen, ojien suoristaminen ja putkittaminen nopeuttavat veden virtausta lisäten merkittävästi tulvaongelmia alapuolisilla alueilla, laskeutusaltailla, kosteikoilla ja tulvatasanteilla voidaan hidastaa vedenkulkua ja vähentää tulva- ja eroosio-ongelmia.
“Kosteikot ja kaksitasouomat ovat oikeastaan ainoat luonnonmukaiset keinot ottaa kiinni jo liikkeelle lähteneet hiukkaset ja pidättää niitä päätymästä järveen”, tiivisti Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä. Kosteikoilla on vesiensuojelun lisäksi myös paljon muita hyötyjä. Kosteikko on lajirikas ekosysteemi ja tärkeä elinympäristö myös monille vesilinnuille.
Vilma Anttila Suomen riistakeskuksesta kertoi SOTKA-hankkeesta ja siitä mitkä asiat kannattaa huomioida riistakosteikkoa suunnitellessa. Anttila kertoi myös viime keväänä uudistetusta kosteikko-sivustosta, joka toimii monipuolisena tietopakettina muun muassa kosteikon suunnittelusta, perustamisesta ja hoidosta. Esme Manns Uudenmaan ELY-keskuksesta selvitti kuulijoille ei-tuotannollisten tukien kohdentamisesta kosteikkorakentamiseen sekä kosteikon hoitoon saatavilla olevista tuista ja niiden ehdoista.
Annika Söderholm-Emas LUVYsta kertoi, millainen on hyvä maan rakenne ja miten sitä voi arvioida silmämääräisesti avulla. Jos peltomaan rakenne osoittautuu huonoksi, niin sen parantamiseen löytyy useita vaihtoehtoja. Toivetila on, että peltomaan ravinteet ja kiintoainepartikkelit eivät huuhtoutuisi vesien mukana pois pellolta, vaan ne pysyisivät maaperässä. Maa-aineksen huuhtoutumista on vaikea kokonaan välttää, mutta sitä voidaan vähentää. Ensisijaiset toimenpiteet huuhtoutumisen ehkäisemiseksi ovat toimenpiteet pellolla, kuten esimerkiksi pellon talvipeitteisyys, kevennetty muokkaus, kerääjäkasvien käyttö sekä maan rakenteen parantaminen. Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi nämä toimenpiteet parantavat myös maan viljavuutta. Tilaisuudessa käsiteltiin maanparannusaineita ja -kasveja. Niklas Grönroos Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertoi ja kipsin käytöstä maanparannusaineena.
Lisää kosteikko- ja maatalouden vesienhoitoasiaa on luvassa marraskuussa Raaseporin Yrkeshögskolan Novian tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa. Tapahtuma järjestetään pääosin ruotsiksi.
Lisätietoja:
Annika Söderholm-Emas
aluekoordinaattori
hankekoordinaattori
annika.soderholm-emas@luvy.fi
044 528 5019
Hiidenveden kunnostus 2023–2025 -hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2023–2025.
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.
