Kuva: Hiidenveden kunnostus -hanke teettää kolmen vuoden välein Helsingin yliopistossa kalaston kaikuluotaus- ja koetroolaustutkimuksen tavoitteena kerätä tarkempaa tietoa järven kalastosta kunnostustoimien suunnittelun pohjaksi.
Hiidenveden kalastoa tutkittiin kesällä 2019 mittavasti. Tutkimusten mukaan Hiidenveden kuhantuotanto on erittäin hyvällä tasolla, ja lämmin kesä näkyi runsaina kuhanpoikastiheyksinä koko Hiidenvedellä. Kalaston rakenteessa erot järven eri altaiden välillä ovat kuitenkin suuret. Matalilla altailla, kuten Mustionselällä, kalasto on hyvin särkikalavaltaista koostuen lähinnä suurista lahnoista, pasureista ja sulkavista.
Kalaston määrä ja rakenne ovat yksi järven ekologisen tilan biologisista mittareista. Eri kalalajit suosivat erilaisia elinympäristöjä: rehevässä järvessä menestyvät eri kalalajit kuin karussa. Särkikalat, kuten lahna, pasuri ja sulkava, ovat rehevien vesistöjen kaloja, kun taas muikku ja made vaativat elinympäristöltään karumpia olosuhteita ja viileää, hapekasta vettä. Kalalajien välisten runsaussuhteiden lisäksi tutkimuksissa tarkastellaan kalojen kokojakaumaa ja poikastuotantoa. Hiidenvesi koostuu useasta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisesta altaasta, minkä vuoksi niissä esiintyy voimakkaasti toisistaan poikkeavaa kalastoa.
Kiihkelyksenselän kuhantuotanto erinomaisella tasolla
Hiidenveden kunnostus -hanke teettää kolmen vuoden välein Helsingin yliopistossa kalaston kaikuluotaus- ja koetroolaustutkimuksen tavoitteena kerätä tarkempaa tietoa järven kalastosta kunnostustoimien suunnittelun pohjaksi. Luonnonvarakeskus taas toteuttaa omia koeverkkokalastuksia Hiidenvedellä EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuen. Kesän 2019 molempien seurantojen tutkimustulokset ovat nyt valmistuneet. ”Tutkimustulokset kertovat hyviä ja vähän huonompia uutisia. Kiihkelyksenselän kuhantuotanto on kasvanut entisestään, ja kalaston osalta järviallas hipoo jo ekologisen luokittelun erinomaista tilaa. Sen sijaan matalammalla Mustionselällä särkikalakantojen paisuessa ekologisen tilan luokka painui tyydyttävästä välttävään”, hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä avaa tutkimustuloksia. Hiidenveden ulappa-alueilla, Kiihkelyksenselällä ja Retlahdella, kuore oli aikaisempien seurantavuosien tapaan lukumääräisesti selvä valtalaji 75 % osuudella saaliista. Hiidenveden ravintoverkko on monimutkainen, eikä sen toimintaa vielä täysin tunnetta. ”Olisi mielenkiintoista selvittää, miten Hiidenvesi pystyy elättämään niin tiheän kuorekannan ja tuottamaan vuodesta toiseen niin suuren määrän varsin hyväkasvuisia kuhanpoikasia”, pohtii tutkija Tommi Malinen Helsingin yliopistosta.
Mustionselällä saaliin paino oli vuoden 2019 koekalastuksissa erittäin suuri ja kalayhteisö koostui lähinnä särkikaloista. Koekalastuksissa saatiin seurantajakson suurimmat sulkava-, pasuri- ja lahnasaaliit. Sen sijaan ahvenen, kiisken, särjen ja salakan saaliit romahtivat aiempiin tutkimusvuosiin verrattuna.
Tutkimustulosten mukaan Kiihkelyksenselän kokonaissaalis on pysynyt samana kuin aiempina vuosina. Pasurin painosaalis oli kuitenkin alentunut, kuhan painosaalis oli kasvanut ja ahvensaalis oli seurantajakson korkein. Toisaalta tutkimuksissa pantiin merkille suurempikokoisten kuhien pieni määrä, kun yli 40 senttimetrin kuhia saatiin koekalastuksissa saaliiksi vain muutama yksilö. ”Tämä ei välttämättä johdu kasvaneesta kalastuspaineesta, vaan kuhan vuosiluokkien runsaus vaihtelee luontaisestikin voimakkaasti”, selvittää tutkimusassistentti Samuli Sairanen Luonnonvarakeskuksesta.
Petokalakantojen runsastuminen hyödyttäisi matalia alueita
Hiidenveden tilan kunnostuksen keskiössä on järven valuma-alueelta tulevan kuormituksen pienentäminen, mutta toimenpiteitä tarvitaan myös kalaston hoitamiseksi. Hiidenveden matalilla alueilla hyödyllisiä toimenpiteitä ovat erityisesti suurikokoisiin särkikaloihin kohdistuvan pyynnin lisääminen sekä petokalakantojen elinolosuhteiden parantaminen ja suurten petokalojen säästäminen. Petokalat, kuten hauki, pitävät järven pohjaa myllääviä särkikalakantoja kurissa ja siten parantavat järven tilaa, mutta suurikokoiset lahnat ja sulkavat ovat haaste suuremmallekin hauelle. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa hauen elinolosuhteita kohennettiin tänä vuonna kunnostamalla hauen poikastuotantoalueita torjumalla haitallista vieraslaji isosorsimoa ja perustamalla niin kutsuttu haukitehdas-kosteikko, joka vedenpuhdistuksen lisäksi toimii hauen poikasten kasvualueena.
Hiidenveden ulapan kalasto elokuussa 2019 kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2019
Hiidenveden kunnostus 2016–2021 -hanketta rahoittavat kaikki valuma-alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Hiidenveden kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY.
Lisätietoja:
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
LUVY
juha-pekka.vaha(at)luvy.fi
04577507727
