MUSKALAT

Toimenpiteet

MUSKALAT-hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen työpakettiin:

1. Mustionjoen kalatiet
2. Billnäsin alasvaellusrakenteet
3. Karjaanjoen taimenen tuki- ja palautusistutukset

Mustionjoen kalatiet

Hankkeessa jatketaan Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatieseurantaa Mustionjoen kalatielaskuri -sivulta löydät tulokset kalatielaskurilta. Kevään ja alkukesän 2025 aikana voit seurata myös suoraa videolähetysvideolähetystä Åminneforsin kalatieltä.

Mustionjoen kalatieseurantaa on tärkeää jatkaa useista syistä:

Vuonna 2020 käyttöön otettujen kalateiden seuraaminen ja toimivuuden arviointi on tärkeää, jotta tarvittaessa voidaan hienosäätää tai muuttaa käytänteitä kalatien toimivuuden parantamiseksi. Kalatien rakentaminen on aina myös suurinvestointi ja investoinnin onnistumisesta halutaan tietoa – toimivatko kalatiet suunnitellusti.

Seuranta tukee myös suunnittelua. Rakennettujen ja rakennettavien kalateiden suunnittelu Suomessa pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Mustionjoen rakennetut kalatiet toimivat esimerkkinä tulevaisuuden kalatiehankkeille.

Kalateiden toimivuudesta ja seurannan tuloksista viestiminen edistää tietoisuuden lisääntymistä vaelluskalakantojen nykytilasta ja tilaan vaikuttaneista tekijöistä. Viestintä edistää myös yleisen ilmapiirin kehittymistä vaelluskalamyönteiseksi ja parantaa mahdollisuuksia Mustionjoen Peltokosken ja Mustionkosken kalateiden rahoittamiseksi myös yksityisillä varoilla.

Kalatieseurannan tulokset kertovat vaelluskalakantojen tilan kehittymisestä. Mustionjoen kalateiden kautta kulkevat kaikki mereltä jokeen nousevat kalat ja siten kalatieseuranta on tärkeä osa Karjaanjoen vesistön vaelluskalakantojen tilan, kehittymisen ja aktiivisten elvytystoimien onnistumisen seurantaa. Erityisen mielenkiinnon kohteena Mustionjoessa on syönnösvaelluksen tehneiden Karjaanjokeen istutettujen taimenien määrä ja siinä havaittavat muutokset. Seuranta on ainoa tapa saada tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista.

Billnäsin alasvaellusrakenteet

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksista ja niitä parantavista rakenteista. Vaellus jokia alavirtaan on osa vaelluskalojen elinkiertoa ja yhtä tärkeää kuin paluu mereltä jokeen lisääntymään. Voimalaitospadot estävät paitsi kalan nousun jokeen, myös aiheuttavat jokia alas vaeltavien kalojen kuolemia.Mustionjoelta on olemassa seurantatutkimuksia ennen kalateiden ja alasvaellusohjainten rakentamista, ja seurantutkimuksia on jatkettu myös niiden rakentamisen jälkeen. Tutkimukset ja seurannan tulokset ovat jo antaneet uutta tietoa kalateiden toimivuudesta ja kalojen käyttäytymisestä rakennetussa joessa.

Vuonna 2023 hankkeessa paranneltiin alasvaellusrakenteita ja toteutettiin laaja alasvaellustutkimus (Vähä ym. 2024). Tutkimuksessa pystyttiin ensimmäistä kertaa Suomessa todentamaan, että kalat saatiin ohjattua käyttämään kalatietä vaellusreittinä myös jokea alaspäin vaeltaessa: tutkimuskaloista 34 % ohjautui kalatiehen. Vapautuserien välillä oli kuitenkin vaihtelua siinä, kuinka paljon niistä ohjautui kalatiehen (15–45 %). Valaisemalla kalatien suuaukkoa kirkkaalla valolla ja valkolevyllä pystyttiin ohjautuvuutta kalatiehen kasvattamaan haasteellisissa virtaamaolosuhteissakin jopa 55 % valaisemattomaan tilanteeseen verrattuna. Raaseporin kaupungin toteuttama Billnäsin alasvaellusrakenne on ensimmäinen toimivaksi todettu alasvaellusrakenne Suomessa.

Hankkeessa jatketaan Mustionjoen Billnäsin alasvaellusrakenteen ja ohjainaidan kehitystyötä.

Tutkimuksesta ja tutkimustuloksista lisää voit lukea julkaisustamme Voimalaitospadon alasvaellusrakenteiden vaikutus kalojen ohjautuvuuteen: Kokemuksia ja tuloksia Mustionjoen Billnäsistä.

Karjaanjoen taimenen tuki- ja palautusistutukset

Karjaanjoen vesistössä on runsaasti hyvää tyhjillään olevaa tai vajaasti hyödynnettyä elinympäristöä erityisesti taimenelle. Taimenkannan elpymisen tukemiseksi ja palauttamiseksi tarvitaan elinympäristökunnostuksien lisäksi myös aktiivista istutustoimintaa.

Karjaanjoen vesistöön on tehty tuki- ja palautusistutuksia vesistön omalla taimenkannalla jo vuodesta 2021 alkaen.

Karjaanjoen taimenen emokalakannan perustaminen aloitettiin vuonna 2016 ja se on perustettu Vihtijoen, Vanjoen ja Nummenjoen-Pusulanjoen vesistöjen yhdistelmäkantana. Emokalakantaa ylläpidetään Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitoksella, mistä istutettavat kalat hankitaan vuosittain mätinä. Mätiä haudotaan, kuoriutetaan ja poikasia kasvatetaan Lohjan Porlassa kunnes ne ovat valmiit istutettavaksi vesistöön, yleensä toukokuun puoliväliin mennessä.

Poikasistutusten onnistumista ja taimenkannan tilaa ja kehitystä on seurattava. Seurantaa on toistaiseksi tehty satunnaisin sähkökoekalastuksin. Tehdyt sähkökoekalastustulokset ilmentävät istutusten onnistumista siten, että poikaset ovat selviytyneet ensimmäisestä kesästä istutuspaikoilla. Seurannan systemaattisuuden puuttuessa ei kuitenkaan ole tietoa poikasten selviämisestä vanhemmaksi.

Vuonna 2024 tehtiin merkittävät istutukset yli yhden vuoden ikäisillä taimenilla, joista osa oli eväleikattuja ja noin 400 t-ankkurimerkittyjä. Istutusten tuloksellisuuden arvioimiseksi ja saalispalautusten saamiseksi seurantaan tulee kiinnittää huomiota tulevina vuosina.

Karjaanjoen taimenen lypsyä Laukaan kalanviljelylaitoksella syksyllä 2022. (LUKE / J. Hänninen)