Hangon pohjoispuolella meri oli maaliskuun 2024 näytteenottojen aikaan jäässä. (LUVY / Arto Muttilainen)
Jätevedenpuhdistamoilta tuleva ravinnekuormitus Hangon merialueelle on käsittelymenetelmien kehittymisen myötä vähentynyt 2000-luvun aikana, vaikka jätevesimäärät eivät ole olennaisesti vähentyneet. Hangon merialueen pistemäisestä kuormituksesta suurin osa kohdistuu Hangon eteläpuoleiselle merialueelle, kun taas pohjoispuolelle johdetaan nykyään ainoastaan jäähdytysvesiä. Hankoniemellä ei ole laajoja maatalousalueita, joten pelloilta tuleva hajakuormitus on vähäisempää kuin monilla muilla rannikkoalueilla. Itämeren yleistilan kehitys vaikuttaa Hangonkin merialueen vedenlaatuun, joka on tällä hetkellä luokiteltu tyydyttäväksi. Ravinnekuormitukselle altistumisen lisäksi Itämeri on yksi maailman nopeimmin lämpenevistä merialueista. Lisäksi ojitetuilta suoalueilta rantavesiin pääsee humuskuormitusta.
Vuoden 2024 Hangon merialueen yhteistarkkailun tulokset eivät merkittävästi poikkea viime vuosista, eikä selviä pistekuormituksen vaikutuksia ollut merialueella havaittavissa. Avonaisilla eteläisellä ja pohjoisella merialueella vesi on melko tasalaatuista, happitilanne pysyy kohtalaisena alusvedessäkin ja mahdolliset pistekuormituksen vaikutukset laimenevat tehokkaasta sekoittumisen takia. Levätuotanto oli Hangon eteläisellä merialueella keskimäärin hieman niukempaa kuin edellisvuonna, Hangon pohjoispuolella ja Bengtsårin alueella puolestaan runsaampaa. Vedenlaadun ja levätilanteen vaihteluihin vuosien ja vuodenaikojen välillä vaikuttavat mm. sääolot ja merivirtaukset.
Suojaisampi Bengtsårin saaristoalue, jota on yhteistarkkailun yhteydessä seurattu vapaaehtoisesti, kärsii edelleen alusveden hapettomuudesta ja sisäisestä kuormituksesta, vaikka alueen pistekuormitus on loppunut. Nykyisen laajuisena vapaaehtoinen seuranta päättyi vuoden 2024 lopussa, mutta seurantaa pyritään jatkamaan muutamalla pisteellä ELY-keskuksen ja Hangon ympäristönsuojelun toimesta.
Suursuon suljetun kaatopaikan ojapisteissä vesi on merialuetta kuormittuneempaa, mutta vaikutuksia ei ole havaittu merialueella asti kaatopaikan suunnalta laskevan ojan edustalla. Kaatopaikalta vesiä saattaa kuitenkin virrata muitakin reittejä kuin tarkkailtua ojaa pitkin ja vesien kulkureittien varmistamiseksi tarvittaisiin lisätutkimuksia.
Kuormittajilla velvollisuus seurata toimintansa vaikutuksia vesiin
Velvoitetarkkailuissa tarkkaillaan vesistöihin kohdistuvan pistekuormituksen vaikutuksia vedenlaatuun ja eliöstöön. Tarkkailu perustuu pistekuormitusta tuottavien toimijoiden lupavelvoitteisiin. Pistekuormitusta tulee mm. jätevedenpuhdistamoilta, jotka puhdistavat ympäröivän yhdyskunnan ja teollisuuden jätevesiä. Useiden toimijoiden samalle alueelle kohdistuvia velvoitetarkkailuja voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina.
Hangon merialueen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2024 Hangon Vesi -liikelaitos, Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupunki (Suursuon suljettu kaatopaikka) ja Oy Forcit Ab. Yhteistarkkailuun osallistuu myös vapaaehtoisia toimijoita, joita vuonna 2024 olivat Hangon Satama Oy ja ViskoTeepak Oy Ab. Yhteistarkkailua toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hangon merialueen tilaa on seurattu velvoitetarkkailuin jo 1970-luvulta alkaen. Merialueen lisäksi Hangon yhteistarkkailussa seurataan vedenlaatua Suursuon suljetun kaatopaikan ojissa.
Vuonna 2024 Hangon merialueen yhteistarkkailussa oli vuorossa suppea ohjelma eli tarkkailussa tutkittiin vedenlaatua ja bakteerien sekä levätuotannon määrää, kuten joka vuosi. Lisäksi muutamalla havaintopisteellä tutkittiin haitta-aineita. Laajemmat eliöstön tutkimukset toteutetaan joka neljäs vuosi, viimeksi vuonna 2022 ja seuraavan kerran vuonna 2026. Vuonna 2025 Hangon merialueen yhteistarkkailu jatkuu suppean ohjelman vedenlaatututkimuksilla.
Tutustu yhteistarkkailun yhteenvetoon >>
Lisätietoja:
Heidi Tanttu
vesistöasiantuntija
heidi.tanttu@luvy.fi
045 7884 2875
LUVY – jo puoli vuosisataa yhteistyötä Länsi-Uudenmaan vesien puolesta!
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta. LUVY on viidessä vuosikymmenessä kehittynyt alueen vesistöjen ykkösasiantuntijaksi, merkittäväksi tutkimusten tekijäksi ja aktiiviseksi vesistökunnostajaksi. Tavoitteemme on kuitenkin pysynyt samana: parannamme Länsi-Uudenmaan vesien tilaa yhdessä kumppaniemme kanssa. Tervetuloa mukaan!
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
