Hangon merialueen pistekuormitus lähes kokonaan Hankoniemen eteläpuolelle nykyään

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2018 noudatti joka neljäs vuosi toteutettavaa ns. laajennetun tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Vuonna 2018 alueella tehtiin myös kalataloudellinen tarkkailu.

Tarkkailuvelvollisia vuonna 2018 olivat Hangon vesi- ja viemärilaitos (Hangon Vesi), Hangon puhdistamo Oy, Hangon kaupunki (Hangon suljettu kaatopaikka), Oy Forcit Ab ja Hangon satama.  ViskoTeepak Oy Ab:n tarkkailuvelvoite päättyi vuonna 2017, mutta laitos osallistui vielä kerran vuoden 2018 laajaan tarkkailuun (ei kalat). Tarkkailu vuonna 2018 toimi täten jälkitarkkailuna.

Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta lähes kaikki kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 96–100 % vuoden 2018 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 64 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK7-kuormitus on vaihdellut viime vuosina ja vuoden 2015 jälkeen, jolloin BHK-kuorma oli pitkän ajan seurannan pienin, kuormitus on jälleen ollut lievässä nousussa.

Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä kokonaisuudessaan pistemäisestä kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on yli 99 %. Fosforin kokonaiskuormitus oli vuosina 2016 ja 2017 selvästi aikaisempaa suurempi (n. 7 kg/d), mutta vuoden 2018 kokonaiskuormitus oli laskenut takaisin tasolle n. 3 kg/d. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti, mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut ja vuoden 2012 jälkeen kuormitus on pysynyt vakaana tasolla n. 200 kg/d.

Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti, kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. Vuonna 2018 Forcitin typpikuorma oli n. 1, 4 kg/d kun se vielä vuonna 2002 oli yli 40 kg/d.  ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja syksyllä 2014 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan, kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Hangon eteläinen merialue

Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peitossa.  Jäätilanne on 1990-luvulta lähtien ollut hyvin vaihteleva ja useampana talvena jäätä on ollut hyvin vähän tai ei ollenkaan. Talvella 2018 myös Hangon eteläinen merialue oli kuitenkin vahvan jään peitossa helmi–maaliskuussa.  Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vuonna 2018 ainut lievä osoitus jätevesien vaikutuksesta oli alueella lopputalvella todetut E. coli -indikaattoribakteerit jätevesien purkualueen länsipuolella, mutta määrät olivat hyvin pienet ja paljon alle esimerkiksi uimavedelle asetettuja kelpoisuuskriteereitä. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen alueen alusveden happitilanne on pysynyt hyvänä eikä veden ravinnepitoisuuksissa esiinny mitään poikkeavaa. 

Suursuon kaatopaikka

Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lieviä. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko, vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina yleisesti ollut havaittavissa paranemista, mutta vuonna 2018 puron alajuoksulla esiintyy taas melko paljon indikaattoribakteereita.

Hangon pohjoinen merialue

Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Pohjaeläimistö on täälläkin pysynyt melko muuttumattomana ollen varsin monipuolista, muttei ihan niin monipuolista kuin Hangon eteläpuolella. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Vesikasvillisuustutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mutta vesikasvillisuustutkimuksen perusteella alueen tila on jopa hieman kohentunut. Kalastustiedustelun perusteella tilanne on hyvin samankaltainen kuin Hangon eteläpuolella.

Forcitin edusta

Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Jään allakaan ei ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia pitkään aikaan ja tämä oli tilanne myös lopputalvella 2018. Suuri muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa.

Alueen vesikasvillisuudessa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Ahdinparta ja rakkolevä dominoivat tälläkin alueella ja tulosten valossa tilanne näyttää parantuneen hieman. Aikaisemmin melko yleisesti esiintynyt kuormitusta indikoivaa suolilevää ei juuri tavata alueella enää. Kesällä mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri.

Pohjaeläimistö on alueella varsin monipuolinen etenkin 2–10 metrin syvyydessä eikä merkittäviä muutoksia vuoden 2014 tilanteeseen ollut havaittavissa. Syvännepohjilla 14–19 m sedimentissä on esiintynyt toisinaan heikosta happitilanteesta kertova rikkivedyn haju, minkä vaikutukset ovat näkyneet pohjaeläimistössä. Mm. liejusimpukkamäärät laskivat silloin, mutta niin vuonna 2014 kuin 2018 määrät ovat taas nousseet selvästi.

Koekalastuksen saalis koostui pääosin ahvenesta, särjestä ja kiiskestä. Pasuri oli yleisempi kuin Hangon eteläpuolella ja Tvärminnen alueella. Vuoden 2014 tuloksiin verrattuna kalaston tila näyttää kohentuneen, sillä ahvenkalojen osuus on kasvanut ja särkikalojen osuus vastaavasti pienentynyt, myös isokokoisten petoahventen määrä on kasvussa.

Bengtsårin alue

Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Tämä näkyy myös pohjaeläimistössä, joka on selvästi häiriintynyt ja niukka alueen syvänteissä. Lisäksi happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt selvästi ja loppui kokonaan syksyllä 2014. Vesistössä on myös havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen verrattuna 1980-luvun tilanteeseen, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Myönteinen kuormituskehitys on kuitenkin vähitellen ollut havaittavissa mm. kasvillisuuden lajiston muutoksena. Rakkoleväkasvustot ovat 2000-luvulla olleet melko runsaita ja melko hyväkuntoisia. Rakkolevän päällyskasvillisuus on kuitenkin edelleen melko runsas ja rakkolevä esiintyy aika lähellä pintaa.  Aikaisemmin hyvin yleinen rehevöitymistä indikoiva suolilevä on sitä vastoin vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Vuoden 2018 tarkkailu oli ViskoTeepak Oy Ab:n viimeinen velvoitetarkkailuvuosi. Laajan vuoden tarkkailu oli tehtaan vaikutusten jälkitarkkailu.

Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 1990-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteinen, kun Forcitin typpikuormitus on nykyään varsin pieni ja Bengtsårin alueen pistemäinen typpikuormitus on loppunut kokonaan. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Vesistön tila Hangon eteläpuolella on kuitenkin melko hyvä, johtuen mm. siitä, että veden sekoittumisolosuhteet ovat alueella hyvät eikä syvävedessä esiinny happiongelmia. Huolestuttavana merkkinä Itämeren rehevöitymisestä ovat kuitenkin merialueella esiintyvät voimakkaat sinileväkukinnat. Heinäkuun loppupuolella 2018 sinileväesiintymät ulkomerellä olivat taas hyvin runsaat ja elokuussa sinilevää esiintyi hyvin yleisesti myös Hankoniemen pohjoispuolella aina Bengtsårin alueelle saakka. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki koko Itämeren yleistila, johon myös vaikuttavat Hangon alueen jätevesipäästöt.

Julkaisu nro 298: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien laajan tarkkailun yhteenveto vuodelta 2018

Lisätietoja: