Kuva: Talvinen auringonlasku Inkoon rannikolla.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toteuttaa Inkoon kunnalle pintavesitutkimuksia osana Länsi-Uudenmaan kuntien vesistöjen yhteistarkkailuja.
“Pintavesien tutkimusta kannattaa optimoida ja yhdistää näytteenottoja. Näin saadaan kokonaiskäsitys vesistön veden laadusta sekä monesti myös kustannussäästöjä, kun näytteenottoja yhdistetään”, kerrotaan yhdistyksestä.
Inkoon kunnan ympäristöpäällikkö Elina Röman kertoo, että vesistötutkimus ei noudattele kuntarajoja, mikä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa.
“Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on pitkäaikainen kumppanimme, joka auttaa meitä lakisääteisissä tutkimuksissa ja pitää koko Länsi-Uudenmaan alueen etua mielessä”, aloittaa Röman.
“Inkoo on tutkijalle mielenkiintoinen kunta siksi, että alueella on sekä rannikkovesiä, isot joet Inkoonjoki ja Ingarskilanjoki, joista kulkeutuu ravinteita Itämereen, sekä runsaasti pieniä järviä”, kuvailee vesistöasiantuntija Tiina Asp LUVYltä.
Inkoonjoki on tyypillinen Etelä-Suomen joki: se on samea ja savinen, maatalouden rasittama ja laskee kunnan kirkonkylän pienvenesatamaan.
“Se aiheuttaa kunnalle kustannuksia, kun aluetta pitää kunnostaa ruoppaamalla. Virkistyskäytönkin kannalta olisi tärkeää saada vedenlaatu kuntoon. Vedenlaadun seuranta edesauttaa ongelmakohtien tunnistamisen ja hyvän kunnostussuunnitelman laatimista”, kertoo Röman.
Pitkän ajan seurantaa ei Inkoossa aiemmin ollut
“Yhdistyksen toimesta Inkoon kunnalle valmisteltiin vuoden 2018 aikana pidempi vedenlaadun seurantaohjelma viiden vuoden ajanjaksolle (2019–2023). Mietimme, että pitkän tähtäimen tarkkailu olisi hyvä ajatus; sillä pidettäisiin tavoitteet ja toimet kirkkaana ja työstä tulee pitkäjänteistä ja kustannustehokasta”, kertoo Röman.
“Lakisääteisten toimenpiteiden lisäksi haluamme tutkia Inkoolle tärkeät vesistöt”, jatkaa Röman.
Inkoo hankkii pintavesiohjelman tutkimukset LUVYltä ja ohjelmaa noudatetaan vuosittain. Kyseessä on helppo palvelukonsepti, jota Inkoo noudattaa: ohjelmaan sisältyvät järvet, meret ja joet.
“Meille on tärkeää, että näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja, jolloin tutkimus on luotettava. Tiedot kulkeutuvat esimerkiksi valtion virastoihin ja tulokset pidetään mahdollisimman avoimina ja ymmärrettävinä myös kuntalaisille.”
Röman kertoo myös, että vuonna 2018 määriteltiin pysyvä näytteenottopiste Inkoonjoelle.
“Kyseessä on Inkoolle tärkeä piste: joki laskee kirkonkylän satamaan ja joen valuma-alueella tehdään eri hankkeiden tiimoilta kunnostustoimenpiteitä. Lisäksi pienten järvien seurantaan on oma seurantaohjelma.”
Röman kertoo, että myös LUVYn tarjoama yhteistarkkailu on mainio tapa toteuttaa pintavesien tarkkailua:
“Kunnan varat ovat rajalliset, emmekä saa tarkkailtua kaikkia järviä vuosittain. Pitkän tähtäimen ohjelmalla saamme kokonaisuuden hallittua ja budjetti taipuu siihen. Lisäksi ohjelmaan on erikseen suunniteltu teemavuosia: tiettynä vuonna tarkkaillaan pieniä merenlahtia, toisena vuonna taas muita kohteita. Vuonna 2023 on tarkoitus päivittää taas uusi ohjelma.”
Ohjelmaa voidaan muokata ja päivittää tarpeen mukaan.
“Ohjelma on adaptiivinen, mutta se turvaa kuitenkin tutkimusten jatkuvuuden, vaikka ihmiset vaihtuisivat”, kertoo Röman.
Tulokset viedään Vesientila-sivustolle
Pintavesien seurannasta saadut näytteet analysoidaan Lohjalla LUVYLabin laboratoriossa ja tutkimustulokset viedään Länsi-Uudenmaan vesistöjen yhteiselle Vesientila-sivustolle, joka palvelee laajemmin myös esimerkiksi kuntalaisia, jotka ovat kiinnostuneita alueensa vesien tilasta.
“Kuntalaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita alueensa pintavesistä, joten on mukavaa kun meillä kanava, jota kautta voidaan jakaa selkokielistä ja tutkittua tietoa. Se on ollut myös kuntien ympäristösuojelun toive, julkiset tulokset kirjataan sinne”, kertoo Röman.
“Vesientila-sivusto on kansanomaisempi sivusto, kun taas kaikki julkiset tulokset löytyvät Ympäristötiedon hallintajärjestelmästä Hertasta”, täsmentää Asp.
Yhteistyökumppanina LUVY saa kiitosta:
“Ei ole vaikeaa kehua: olen hirvittävän tyytyväinen, että meillä on tällainen toimija, joka on aktiivinen ja auttaa kuntia erilaisiin yhteistyökuvioihin sekä avustaa erilaisten tukirahojen hakemisessa. Kyllä olisi hyvin yksinäinen olo, jos ei olisi LUVYä tukenamme. LUVYn pitkänlinjan asiantuntijat tuovat työhön osaamisen lisäksi paikallistuntemusta, jota arvostamme”, linjaa Röman.
Lopuksi Röman kertoo, että Inkoo on suunnittelemassa yhteistä rannikkovesihanketta naapurikuntien kanssa.
“Kyrkfjärden olisi yhteistyön pilotti ja yhteistyötä todella tarvitaan: vesistöt eivät katso kuntarajoja”, päättää Röman.
