Särkikalaa on pyydetty pois Enäjärvestä mm. rysäpyynnillä. (LUVY / Karoliina Salmela)
Vihdin Enäjärvellä vuosina 2022–2024 tehty tehokalastus on parantanut järven vedenlaatua monella mittarilla mitattuna. Tämä selviää vasta julkaistusta hankkeen vaikuttavuuden arviointiraportista. Raportissa on tarkasteltu tehokalastuksen vaikutuksia kalastoon, vedenlaatuun, eläinplanktoniin ja vesikasvillisuuteen.
“Enäjärven tehokalastus osoitti, miten pitkään käytössä ollut kunnostusmenetelmä toimii, kun se tehdään suunnitellusti ja riittävän tehokkaasti. Hoitokalastusvaikutusten pysyvyys Enäjärven kaltaisessa erittäin rehevässä järvessä vaatii kuitenkin hoitokalastuksen jatkamista ja seurantaa, joten ajatuksesta hoitokalastuksesta kertaluonteisena kunnostustoimena kannattaa luopua. Sen vuoksi olemme tänä vuonna aloittaneet tehokalastusvaiheen jälkeisen ylläpitohoitokalastuksen ja jatkaneet tiivistä seurantaa”, toteaa hanketta luotsannut LUVYn Jussi Vesterinen.
Myös virkistyskäyttäjät ovat huomanneet järven kohentuneen tilan. Talkoovoimin on kunnostettu uimarantoja, ja kalastajien määrätkin ovat olleet kasvussa. Myös ikävämpiä seurauksia on ilmennyt. Matalilla järven osilla on valon lisääntymisen takia runsastunut uposkasvi kanadanvesirutto, joka on vieraslajina lähes mahdoton torjuttava. Vesterisen mukaan lajin runsastumisessa kannattaa kuitenkin nähdä myös positiivisia puolia.
“Uposkasvivaltaisuus on matalien ja rehevien järvien vaihtoehtoinen tila sinilevävaltaisuudelle. Uposkasvien runsastumista olemme lähtökohtaisesti tavoitelleet. Harmillisesti ainakin nyt tilan on vallannut vieraslaji. Toisaalta myös vesirutto vie elintilaa ja ravinteita sinileviltä sekä pitää matalia järven osia kirkkaampana. Me seuraamme tämän lajin runsastumista ja harkitsemme hoitokeinoja, mikäli se alkaa haitata merkittävästi virkistyskäyttöä.”
Hankkeen raportissa käsitellään Enäjärveä, vaikka hankkeen aikana päästiin aloittamaan tehokalastus ja seuranta myös alapuolisissa Poikkipuoliaisessa, Tervalammessa ja Huhmarjärvessä. Näiden järvien tehokalastus jatkuu tänä vuonna. Tuloksia arvioidaan myöhemmin.
Vaikka Enäjärven tila on parantunut, ei sinileväkukinnoista ole päästy täysin eroon. Lämpiminä kesinä niitä on odotettavissa jatkossakin. Ensisijainen syy on järven sedimentissä oleva fosfori, joka vapautuu vesien lämmetessä ja hapen vähetessä. LUVY tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa järven lisätoimenpiteiden suunnittelussa.
“Meneillään on mielenkiintoinen tutkimus sedimentin ravinteiden poistomahdollisuuksista. Uusia innovatiivisia menetelmiä on mietinnässä. Kuulemme näistä varmasti lähitulevaisuudessa”, Vesterinen paljastaa.
Lue myös:
- Vihdin Enäjärven tehokalastus 2022–2024 – prosessi, seuranta ja vaikutukset – LUVY
- Laaja fosforin kiertoa selvittävä tutkimus käynnistyi Siuntionjoen järvillä – LUVY
- Tietoa hoitokalastuksesta
Lisätietoja:
Jussi Vesterinen
hankepäällikkö
jussi.vesterinen@luvy.fi
050 307 9648
Enäjärven tehokalastus -hanketta rahoittivat vuosina 2022–2024 Siuntionjoki 2030 -vision Latvoilta merelle -pilotin rahoittajat: Vihdin kunta, Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys Lasy ry, Yara Suomi Oy, Prysmian Group Finland Oy, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, Osuuspankki Uusimaa, Hotelli Siuntio sekä Siuntionjoki 2030 -visiota rahoittavat muut valuma-alueen kunnat ja Rosk’n Roll Oy Ab. Vuonna 2022 rahoittajana oli myös Wärtsilä Oy. Ympäristöministeriö rahoitti Enäjärven tehokalastushanketta 60 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2022–2024.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
