Osallistujat kuuntelivat tarkalla korvalla kouluttajan ohjeita. (LUVY / Joonas Tammivuori)
Puroinventoinnin perusteet kokosi 15 virtavesistä kiinnostunutta kurssilaista 25.5.2023 Nuijajoen pienelle latvapurolle. Kurssin tavoitteena oli käytännössä tutustua Metsähallituksen kehittämään puroinventointimenetelmään ja inventoinnissa vaadittuihin työkaluihin, sekä perehtyä purouomaa ja sen reunavyöhykkeitä muuttaneisiin tekijöihin. Samalla arvioitiin puron kaipaamia kunnostus- ja ennallistamistarpeita ja niiden toteuttamisen mahdollisuuksia.
Aamun pienet sadekuurot eivät inventoijia haitanneet, pitiväthän ne myös hyttyset loitolla. Alkusanojen ja ryhmien jaon jälkeen heti puron rantaan astuessa tehtiin jo ensimmäinen inventoinnin kannalta keskeinen havainto: puron sorapohjalla oli kutupuuhissa runsaasti pikkunahkiaisia! Havainnosta innostuneena inventointi aloitettiin täyttämällä lomakkeen vaatimat pakolliset tiedot ja mittaamalla veden lämpötila, joka muuten oli pienelle purolle melko korkea, 18 astetta. Melko nopeasti todettiin puron olevan alaosaltaan hyvinkin luonnontilainen, mutta vedenlaatua heikentää ainakin ajoittain uomaan saakka kaivetut metsäojat. Yläosalla olikin jo ihmisen kädenjälki selvästi nähtävissä: uomaa oli perattu todennäköisesti yläpuolisen järven kuivatusta varten.
Päivän päätteeksi inventointitulokset ja havainnot käytiin kootusti läpi ja keskusteltiin eri purojaksoille annetuista luonnontila-arvioista. Kurssille valittu noin 500 metrin puro-osuus sisälsi kurssipäivälle sopivasti erilaisia tyyppijaksoja kuten metsäojitettua ja suoristettua puroa, kuohuvaa koskea, perattua purouomaa ja hitaasti virtaava luusuaa. Kauneudestaan huolimatta puron luonnontilaisuutta ei ollut helppo arvioida, koska muokkaustoimenpiteet olivat nähtävillä, joskin niistä oli sen verran aikaa, että luonnontilaistumisen arvioiminen oli otollinen aihe keskustelulle. Vaikka luonnontila-arviossa ja kunnostustarpeiden toteamisessa olikin ryhmien välillä eroa, oli kokonaisuus kuitenkin yhtenevä ja ryhmien havainnot samankaltaisia. Yhteenvetona todettiin, että itse purouoma ei välttämättä sellaisenaan inventoidulla alueella kaipaa kunnostusta perkuukivien palautusta lukuun ottamatta, vaan toimenpiteitä tulisi toteuttaa koko valuma-alueella keskittyen vedenlaatuun ja ympäristön vedenpidätyskykyyn esimerkiksi metsäojien ojakatkoilla ja palauttamalla puron yläpuolisen järven vedenpinta alkuperäiselle korkeammalle tasolleen.
Koulutus järjestettiin osana Suomen vesistösäätiön koordinoimaa valtakunnallista Pienvesi-HELMI-hanketta, jossa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toimii Uudenmaan osahankkeen koordinoijana. Koulutuksessa todetut kunnostustarpeet ja tekstissä ehdotetut toimenpiteet eivät ole virallisia kunnostussuunnitelmia tai välittömästi toteutettavia toimenpiteitä, vaan kunnostuksista ja toteutettavista toimenpiteistä neuvotellaan aina erikseen maanomistajien kanssa.
Lisätietoja:
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727
Pienvesi-HELMI-hankkeen kokonaisbudjetti oli 494 000 €, josta 80 % rahoitettiin Järjestö-Helmi-avustuksena ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta. Länsi-Uudenmaan osuus hankkeen rahoituksesta oli 20 %. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat lisäksi Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Simon kunta, Saarijärven kaupunki ja Suomen vesistösäätiö sr. Länsi-Uudenmaan osuuden omarahoituksesta vastasivat Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -vesistövisio.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
