Risupakanjoen kosteikkoketjun rakentaminen jatkuu

Keskimmäinen kosteikkoallas marraskuussa 2021 ennen jokiyhteyden avaamista.

Siuntionjoen kunnostus 2020–2022 -hanke ja ympäristöjärjestö WWF rakennuttavat Risupakanjoen varrelle kosteikkoaltaan. Aiemmin joen varteen on rakennettu jo kaksi allasta. Lisäksi kahden viime talvena kaivetun kosteikkoaltaan jokiyhteydet avataan talvella 2022. Tavoitteena on parantaa joen vedenlaatua sekä tulvaherkkien peltojen käyttökelpoisuutta.

Siuntionjoki 2020–2022 -hankkeessa on laadittu kunnostussuunnitelmat lähes kaikille hyvää heikommassa ekologisessa tilassa oleville järville. Karhujärven tilan parantamiseksi, johon Risupakkajoki laskee, yhdeksi tärkeimmistä kunnostustoimenpiteistä on esitetty ulkoisen hajakuormituksen vähentämistä vesiensuojelukosteikkojen avulla. Vesiensuojelukosteikot puhdistavat niiden läpi virtaavaa vettä. Ne tarjoavat tulvatilavuutta ja vaimentavat virtaamia ja siten ehkäisevät tulvimista pelloille sekä vähentävät eroosiota uomassa ja pelloilta. Kosteikot myös monipuolistavat maisemakuvaa ja luovat uusia tai palauttavat vanhoja elinalueita eri lajeille.

Kosteikkoketju sijaitsee Risupakanjoen alaosassa, alavassa jokilaaksossa. Joki on suunnittelualueen kohdalla aiemmin oikaistu ja sitä on myös ruopattu. Tämän vuoksi jokiuomalta puuttuvat luontainen suojavyöhyke ja tulvatasanteet. Jokilaakson pellot kärsivät säännöllisesti merkittävistä vettymishaitoista. Alueen maankäyttö, helposti huuhtoutuvat maalajit sekä peltojen kaltevuus ja alavuus lisäävät alueen aiheuttamaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta alapuoliseen Karhujärveen. Kosteikkoketjun kaksi ylimmäistä allasta kaivettiin helmikuussa 2021. Kiintoaineskuormituksen minimoimiseksi kosteikkoaltaiden jokiyhteydet avataan vasta rakentamista seuraavana vuonna eli talvella 2022. Samalla rakennetaan puiset virranohjaimet Risupakanjokeen, mitkä ohjaavat vettä matalan veden aikaan kulkemaan kosteikkoaltaiden läpi.

Talvella 2022 rakennetaan myös kosteikkoketjun viimeinen ja suurin kosteikkoalas, joka on alajuoksulla jo rakennettuihin altaisiin nähden. Alimmainen kosteikkoallas kaivetaan samaan tapaan joen suuntaisena ohivirtausreittinä. Kaivuumassat levitetään osalle peltolohkoa, jolloin viljelykäytössä säilytettävän pellon korkotaso nousee. Alimmainen kosteikko kaivetaan valmiiksi veden tulo- ja poistumisreittejä lukuun ottamatta. Liittyminen puroon toteutetaan kosteikon kaivuuta seuraavana vuonna. Alin kosteikkoallas toteutetaan yhteistyössä WWF Suomen VALUTA-hankkeen kanssa. VALUTA-hankkeessa rakennetaan muun muassa kosteikkoja Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen alueilla.

”Saman alueen hanketoimijoina yhteistyömme LUVYn kanssa edistää yhteistä tavoitettamme vesistöjen hyvästä ekologisesta tilasta. Vesiensuojelussa yhteistyön merkitystä ei voi painottaa liikaa. On hienoa olla mukana tämän kosteikon toteuttamisessa”, iloitsee WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.

Kosteikot perustetaan peltolohkoille siten, että kunkin maanomistajan peltolohkon kosteikko muodostaa oman kokonaisuutensa, joka on osa suurempaa kokonaisuutta joen vesiensuojelukosteikkoja. Nyt toteutettavan kolmen altaan kosteikkoketjun pinta-ala suojavyöhykkeineen ja avopainanteineen on lähes 6 hehtaaria. Siten nyt ensimmäisessä vaiheessa perustettavien vesiensuojelukosteikkojen osuus Risupakanjoen valuma-alueesta on hieman yli 0,1 %. Tavoite yli 0,5 % kosteikkopinta-alasta valuma-alueella pyritään toteuttamaan seuraavien kosteikkohankkeiden edetessä. ”Kuitenkin jo nyt toteutettavat 0,1 % kosteikot ovat vesiensuojelullisesti erittäin merkityksellisiä”, painottaa LUVYn asiantuntija Virve Ståhl.

Lisätietoja:

Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota ovat rahoittaneet vuosina 2019–2024 Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi sekä Rosk’n Roll Oy Ab. Lisäksi visiota ovat rahoittaneet Latvoilta merelle -pilotin kautta: Yara Suomi Oy, Prysmian Group Finland Oy, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, Wärtsilä Oy, OP Uusimaa, Hotelli Siuntio, Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). 

WWF:n VALUTA-hanke on rahoitettu Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. WWF:n 50 %:n omarahoitusosuus katetaan Lassi Leppisen säätiön lahjoituksella.