Kuva: Kuoppatestit ovat helpoin tapa tutkia maaperän rakennetta käytännössä.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Veikkolan vesistöhanke järjestivät to 8.10. Kirkkonummen Lapinkylässä pellonpiennartilaisuuden, jonka aiheena oli maan rakenne ja kasvukunnon parantaminen. Kouluttajana tilaisuudessa toimi agronomi, maanviljelijä Juuso Joona Tyynelän tilalta Joutsenosta. Paikalle maaperän rakennetta havainnoimaan saapui parisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta viljelijää.
Tilaisuuden alkuun Juuso Joona johdatteli kuulijat teoriaosuuteen maaperän rakenteesta ja hiilen sitomisesta. Alkupohdintojen jälkeen tartuttiin itse toimeen ja suunnattiin lapioiden ja täytettyjen vesipullojen kanssa lähipellolle. Ensimmäisellä nurmea kasvavalla peltolohkolla kaivettiin kuopat ja tutkittiin niiden profiileja sekä maaperän rakennetta. Testikuopista havainnoitiin mm. maaperän murenevuutta, juurevuutta, murujen ja kokkareiden kokoa ja huokoisuutta, lierojen määrää sekä tuoksua. Täytettyjä vesipulloja hyödynnettiin laittamalla muruja pulloon ja tutkimalla niiden hajoamisnopeutta. ”Hyvän maan rakenteen tunnistaa muun muassa siitä, että juuret ulottuvat syvälle, ja maaperä on ilmavaa ja huokoista. Tällöin myös vesi imeytyy nopeasti eikä jää seisomaan pellolle”, kertoi Joona. Samat kuoppatestit toistettiin vertailun vuoksi myös viereisellä peltolohkolla, jolla ei ollut nurmipeitettä. Havaintojen perusteella lohkoilla oli tunnistettavissa selkeitä eroja mm. maaperän kuohkeudessa ja huokoisuudessa sekä multavuudessa ja multavan kerroksen paksuudessa nurmipeitteisen lohkon eduksi.
Tilaisuuden lopuksi pullakahvien yhteydessä käytiin keskustelua havainnoista pelloilla sekä pohdittiin ratkaisuja maan kasvukunnon parantamiseksi. Esille tulleita maaperän rakennetta ja kasvukuntoa parantavia tekijöitä olivat muun muassa kasvipeitteisyyden maksimointi, kiertolaidunnus, nurmilajien monimuotoisuus, maaperän syväkuohkeutus sekä maaperän tiivistymisen välttäminen. ”Tunnistakaa juurisyy tai rajoittava tekijä, ja puuttukaa siihen”, Juuso Joona tiivisti syitä siihen, mistä maaperän kasvukunnon parantaminen lähtee liikkeelle. ”Negatiivinen kierre, jossa esimerkiksi huonoa nurmea seuraa huono viljasato, täytyy saada muutettua hyvän kierteeksi. Tämä edellyttää, ettei pellolle koskaan tehdä mitään, mikä heikentää sen kasvukuntoa.”
Maan rakenteen huomioiminen on oleellista vesiensuojelun kannalta, sillä maan hyvä mururakenne ei liety tai huuhtoudu viereiseen ojaan kovallakaan sateella. Huokoinen ja ilmava maaperä kykenee imeyttämään merkittävän osan rankoistakin sateista ilman huomattavaa pintavaluntaa. Juuso Joona muistutti vesitalouden merkityksestä pelloilla kaiken lähtökohtana. ”Maan rakenne alkaa kehittyä ja pieneliötoiminta aktivoitua vasta kun kuivatus on kunnossa”, Joona totesi.
Veikkolan vesistöhanke käynnistyi vuonna 2018 tavoitteena määrätietoinen ja pitkäaikainen kunnostustyö Pohjois-Kirkkonummen Veikkolan alueen vesistöjen veden laadun ja ekologisen tilan parantamiseksi. Hanke toimii pilottina muille kunnostusta vaativille Kirkkonummen järville ja vesistöille. Kyseessä on laajalla yhteistyöpohjalla toteutettava kokonaisuus – mukana ovat Kirkkonummen kunta, Kirkkonummen Vesi, LUVY, osakaskunta Veikkolan vedet sekä Veikkolan vesiensuojeluyhdistys Kirves ry.
LUVY ja Veikkolan vesistöhanke kiittävät kaikkia osallistujia sekä Juuso Joonaa ja tilaisuutta isännöinyttä Harri Tabermania mielenkiintoisesta päivästä!
Lisätietoja:
Hanna Keinänen
Asiantuntija
LUVY
hanna.keinanen@luvy.fi
04577507725
Jussi Vesterinen
Vesistöasiantuntija
LUVY
jussi.vesterinen@luvy.fi
0503079648