Vuonna 2021 Mustionjokeen istutettuja, nyt nelivuotiaita raakunpoikasia kesän 2023 seurannassa. Valtaosa 200 poikasesta oli selviytynyt kahdesta ensimmäisestä vuodestaan joessa elävinä ja hyväkuntoisina. (LUVY / Heidi Tanttu)
Suomen eteläisimmän jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) eli Mustionjoen raakun merkittävin nykyesiintymä Åminneforsin voimalaitoksen alapuolella kartoitettiin sukeltamalla kesällä 2023. Kesän laskentatulos ennustaa aikuisten raakkujen määrän laskevan alle sataan vuosikymmenen kuluessa. Toisaalta, laitoskuntoutus ja -viljely sekä poikaskasvatuskokeet joessa antavat toivoa Mustionjoen raakun uudesta tulemisesta.
Kesällä 2023 kartoitettiin Mustionjoen raakun merkittävin nykyesiintymä Åminneforsin voimalaitoksen alapuolella. Kartoitus tehtiin tutkimussukeltajien suorittamana linjalaskentamenetelmällä. Aikuisten raakkujen määrää on seurattu säännöllisesti ja samalla menetelmällä vuodesta 2010 lähtien. Kesän sukelluslaskennan tulosten perusteella arvioitiin, että vuodesta 2010 lähtien kuolleisuus on ollut vuodessa noin 11% ja Åminneforsissa on jäljellä enää vain noin 400–500 aikuista raakkua. Määrä on vain noin 20% vuoden 2010 raakkukannasta. Kesän sukellusten yhteydessä 60 aikuista raakkuyksilöä siirrettiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle kuntoutukseen ja lisääntymään.
Aikuisten raakkujen määrän vähetessä, laitosviljeltyjen ja joessa kasvatettujen raakunpoikasten osalta saatiin positiivisempia uutisia. Vuonna 2021 kaksivuotiaina jokeen istutettujen raakkujen selviytymisprosentti neljävuotiaiksi asti on ollut korkea (noin 92 %). Hyväkuntoisia nelivuotiaita raakunpoikasia oli kasvatuslaatikoissa 183 kappaletta. Sen sijaan vuonna 2022, noin puolivuotiaina ja mikroskooppisen pieninä, istutettujen poikasten selviytymisprosentti yksivuotiaiksi asti on puolestaan ollut matala (noin 0,4 %) ja elossa näitä nuorimpia pikkuraakkuja on jäljellä 40–50 kappaletta. Suuri kuolleisuus oli odotettavissa aiempien tutkimusten perusteella, sillä toukka- ja pienpoikasvaiheessa lajin kuolleisuus on yleensä suurinta. Poikasseurannan tulosten perusteella istutetuilla raakunpoikasilla on kuitenkin hyvät selviytymismahdollisuudet, kunhan ne selviytyvät kaksivuotiaiksi asti.
Raakun laboratoriokasvatusta suuressa mittakaavassa sekä istutuksia onkin jatkettava nyt, lajin pelastamiseksi. Kesällä 2023 Konneveden tutkimusasemalle kerätyt aikuiset raakut ovat kuntoutuneet nopeasti ja jo tuottaneet jonkin verran uusia glokidia-toukkia, jotka on siirretty isäntäkaloihin kasvamaan, joten uusien poikasten kasvatus ensi kesän istutuskautta varten on jo hyvässä alussa.
”Mustionjokeen voidaan saada riittävästi ensimmäisistä haastavista elinvuosistaan selviytyneitä poikasia ja joen raakkukanta voi tulevaisuudessa elpyä kestävälle tasolle, mutta aikaa ei ole tuhlattavaksi. Työtä on jatkettava”, toteaa kesän raakkutoimia koordinoinut LUVYn hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Uhanalaisen Mustionjoen raakun pelastamistyötä jatketaan LUVYn koordinoimana osana Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Vuoden 2023 pelastamistoimiin saatiin avustusta Sophie von Julinin säätiöstä. Pelastamistoimet ovat jatkoa LUVYn Mustionjoen raakun elvytysoperaatiolle, joka aloitettiin vuonna 2016 osana EU:n rahoittamaa FRESHABIT LIFE -hanketta (2016–2022).
Lisätietoja:
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727
Tanttu H. & Vähä J-P. 2023. Mustionjoen Åminneforsin jokihelmisimpukkaesiintymän sukelluskartoitus vuonna 2023. Raportti 40/2023, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Tanttu H. & Vähä J-P. 2023. Jokihelmisimpukkaistutusten inventointi vuosina 2022–2023 Mustionjoen Åminneforsissa. Raportti 41/2023, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio: Karjaanjoen vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, raakkujen ja lohikalojen luontainen elinkierto on turvattu ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY).
Vi utför arbete som en del av Västra Nylands vattendragsrestaureringsnätverk!
Nätverket samlar områdets vattendragsrestaurerare och delar information om vattendragens tillstånd samt information om hur envar själv kan påverka tillståndet i sina närvatten.
