Länsi-Uudenmaan virtavesistä ajantasaista vedenlaatutietoa nyt yleisön saatavilla

Kuva: Siuntionjoen vedenlaatua seurataan osana Siuntionjoki 2030 -hanketta.

Aiheuttaako rankkasade sameuspiikin joessa? Miten lämpöaalto vaikuttaa jokiveden lämpötilaan? Miten vedenlaatu vaihtelee eri vuodenaikoina? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankkeissa seurataan vedenlaatua viidessä virtaavan veden mittauspisteessä. Ajantasaiset mittaustulokset ovat nyt kaikkien kiinnostuneiden saatavilla.

Laitteistot tallentavat vedenlaatutietoja joka päivä puolen tunnin välein ja tuloksia pääsee tarkastelemaan Vesientila-sivuston kautta.

Hiidenveden kunnostus -hanke kerää vedenlaatutietoa kunnostuksen suunnittelun pohjaksi

Hiidenveden kunnostus -hanke on seurannut vedenlaatua kolmessa mittauspisteessä toukokuusta 2020 saakka. Kaksi mittaria on asennettu kahteen suurimpaan Hiidenveteen laskevaan jokeen: Vanjokeen ja Olkkalanjokeen. Tavoitteena on saada entistä tarkempi kokonaiskuva Hiidenveteen tulevasta ulkoisesta kuormituksesta ja sen vaihtelusta eri vuodenaikojen sekä vuosien välillä.

Pienempään maatalousuomaan asennettu vedenlaadun mittari taas on valjastettu Hiidenveden kunnostus -hankkeen maanparannusainepilotin seurantaan. Pilotissa peltoalueille levitetään maan mururakennetta vahvistavaa rakennekalkkia tai maanparannuskuitua kuormituksen leikkaamiseksi. Mittarilla kerätään vedenlaatutietoa ennen ja jälkeen peltojen käsittelyn, jotta toimenpiteen vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Vedenlaadun seurantaa Siuntionjoella

Jatkuvatoiminen vedenlaadun mittari on asennettu Siuntionjoen vesistön pääuoman alaosaan huhtikuussa 2019, joten seurannan tuloksia on jo ehditty käydä läpi. Talvi 2019–2020 oli poikkeuksellisen lämmin ja saatujen havaintojen perusteella erityisesti joulukuun 2019 osalta tiedot ovat huomionarvoisia: tuolloin fosforipitoisuus uomassa oli keskiarvoon verrattuna 101 % korkeampi ja typpipitoisuuskin 70 % korkeampi, kun tietoa verrataan Suomen ympäristökeskuksessa tehtyyn, edellisen kahdeksan vuoden ajanjaksolta peräisin olevaan datamallinnukseen. ”Onkin mahdollista, että ilmastonmuutoksen myötä kuormitushuiput sijoittuvat tulevaisuudessa yhä enemmän keskitalveen lumen sulamisajan sijasta”, toteaa projektipäällikkö Anu Suonpää-Espinola. Jatkuvatoiminen mittaaminen mahdollistaa kuormitushuippujen seurannan, minkä lisäksi menetelmän avulla on mahdollista tarkastella myös rankkasateiden kuormitusvaikutuksia.

Siuntionjoesta saadun mittausaineiston perusteella on yleisesti nähtävissä, että uoman vesi on peräisin hyvin rehevistä järvistä, jotka keräävät vetensä pääasiassa metsistä ja maatalouden sekä haja-asutuksen kuormittamilta valuma-alueilta. Jatkuvatoiminen mittaaminen mahdollistaa pitkän aikavälin trendien seuraamisen, jolloin on mahdollista seurata koko valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksia.

Siuntionjoki 2030 -hankkeessa on vuonna 2019–2020 tehty mittavaa suunnittelutyötä kuormituksen vähentämiseksi. Valuma-alueelle on mm. suunniteltu kosteikkoja ja Siuntionjoen vesistön latvajärville Petäjärvelle ja Heparille on laadittu kattavat hoito-ja kunnostussuunnitelmat. Karhujärven ja Enäjärven hoito-ja kunnostussuunnitelmat valmistuvat seuraavaksi. Loppukesästä ja syksystä päästään myös konkreettisiin toimiin kuormituksen vähentämisessä, kuten kosteikkojen rakentamiseen ja rakennekalkin levityksiin pelloilla.

Freshabit-hankkeessa seurataan raakkujoen vedenlaatua

LUVYn koordinoimassa Karjaanjoen Freshabit-hankkeessa tavoitteena on vesistössä sinnittelevän jokihelmisimpukkapopulaation pelastaminen. Ajankohtaiseksi hankkeessa on tullut pikkusimpukoiden kokeellinen kasvattaminen kotivesistössä. Kokeellisen kasvattamisen tavoitteena on selvittää ympäristöolosuhteita ja mahdollisuuksia myöhempiä palautusistutuksia varten. Hankkeessa seurataan vedenlaatua sekä jatkuvatoimisella mittarilla, että perinteisin vesinäyttein. Vedenlaatua seurataan sekä Mustionjoessa että Vihtijoessa.

Vedenlaadun seurantaa rahoittavat hankkeiden hankekauden rahoittajat. Hiidenveden kunnostus- ja Siuntionjoki 2030 -hankkeissa on saatu lisärahoitusta toimiin ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella.

Lisätietoja: