Hiidenveden kunnostus -hanke rakennuttaa Karjaanjokeen laskevaan rinteeseen neljän kosteikkoaltaan ketjun. Tavoitteena on parantaa Karjaanjokeen laskevan veden laatua ja estää vuonna 2017 kunnostettujen taimenen kutusoraikkojen peittyminen lietteeseen.
Kosteikkoallasketjun rakennustyöt Karkkilan Pitkälässä, Puhdistamontien ja Pitkälänkosken laavun välisen kevyen liikenteen väylän varrella, ovat alkamassa lähipäivinä ja arvioitu valmistuminen on syyskuun aikana.
Paikalla on ennestään kaksi rakennettua laskeutusallasta. Altaat ovat osoittautuneet liian pieniksi suhteessa kuormitukseen, ja vuosien saatossa täyttyneet kiintoaineesta, jonka myötä niiden puhdistusteho on heikentynyt. Nykyisistä altaista ylempi (1, kartta) jätetään ennalleen ja alempaa, kevyen liikenteen väylän viereistä allasta (2, kartta) laajennetaan. Vesi purkautuu vanhoista altaista rumpua pitkin tien toiselle puolelle rakennettavaan kaksiosaiseen altaaseen. Altaiden vesisyvyys on matalissa kohdissa noin 0,5 metriä ja syvänteissä noin yhden metrin. Kaivumaat levitetään ja tasoitetaan kosteikon vierialueille. Kosteikon rakennustyömaan alta joudutaan poistamaan puustoa, mutta puunkaadot tehdään vain välttämättömissä kohdissa.
Kosteikon perustamisalueen ympäristössä tehtiin keväällä 2019 luontoarvojen kartoitus. Tiedossa oli, että lähialueella esiintyy liito-oravia, ja ne on otettu huomioon kosteikon sijoittelussa ja raivauksessa. Työalueella, jonne allas ja kaivumaiden läjitys tulevat, kasvaa tavanomaista nuorta puustoa ja pensaikkoa harvassa, eikä siellä ole liito-oraville merkityksellistä puustoa. Luontoselvityksen perusteella liito-oravan elinpiirin ydinalueet, lisääntymis- ja levähdyspaikat, ruokailualueiden laatu sekä kulkuyhteydet eivät heikkene perustettavan kosteikon vuoksi. Karkkilan kaupunki on myöntänyt kohteelle maisematyöluvan.
Tavoitteena parempi veden laatu ja puhtaat kutusoraikot taimenelle
Karkkilan Pitkälänkoski on nykyisellään yksi Uudenmaan vesiluonnon helmistä. Pitkä koskijakso yhdessä alemman, tänä vuonna kunnostetun Maijalankosken kanssa muodostaa paitsi yhden Karjaanjoen merkittävimmistä lohikalojen esiintymisalueista, myös erään eteläisen Suomen suosituimmista koskikalastusalueista. Pitkälänkoskella tyypilliseen lajistoon kuuluu istutettu kirjolohi ja harjus, mutta koukkuun voi tarttua vaikka Lohjanjärvessä muikulla lihonut pulska järvitaimen.
Tehtyjen kalastoseurantojen mukaan alueella taimenen lisääntyminen on kuitenkin ollut heikkoa. Elin- ja lisääntymisalueiden inventoinneissa on havaittu haasteena erityisesti taimenen kutusoraikkojen liettyminen. Jyrkkäpiirteisen jokilaakson rinteiltä huuhtoutuu jokeen hiesua ja hietaa varsinkin rankkasateiden seurauksena. ”Taimen tarvitsee kuohkeaa soraa rakentaakseen kutupesän, jonka sisään se munii mädin kypsymään puoleksi vuodeksi. Jotta kutupesä pysyy mädille elinkelpoisena, sen läpi virtaavan veden tulee olla hapekasta ja kirkasta. Veden samentama kiintoaines peittää kutupesän, jolloin mäti tuhoutuu. Kosteikkoaltaiden onkin tarkoitus estää kutusoraikkoja liettymästä”, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. ”Voimme parantaa edellytyksiä taimenen kudun onnistumiselle kunnostamalla soraikkoja ja estää niiden liettyminen rakentamalla kosteikkoaltaita. Näiden lisäksi tarvitaan kipeästi vesiensuojelutoimia etenkin maa- ja metsätaloudessa, jotta vesistökuormitus saataisiin vähenemään”, Vähä jatkaa.
Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat kaikki järven valuma-alueen kunnat (Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi), HSY, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Lisätietoja:
Ekaterina Ikonen
hankekoordinaattori
LUVY
ekaterina.ikonen(at)luvy.fi
0445285026
