Jatkuvatoiminen mittausasema mittaa vedenlaatua puolen tunnin välein. Kuvassa mittausasema Olkkalanjoella 2022. (LUVY / Erkka Laitinen)
Samentaako rankkasade tai sulanut lumi jokiveden? Miten lämpöaalto vaikuttaa jokiveden lämpötilaan? Miten vedenlaatu vaihtelee eri vuodenaikoina? Näihin kysymyksiin voidaan saada vastauksia jatkuvatoimisen vedenlaadun mittauksen avulla.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) kunnostushankkeissa jokien vedenlaatua on seurattu jatkuvatoimisesti ympäri Länsi-Uuttamaata vuodesta 2019 lähtien. Isoista jokiuomista jatkuvatoimista seurantaa on tehty Siuntionjoessa, Vanjoessa, Olkkalanjoessa ja Mustionjoessa. Seurannassa päämääränä on ensisijaisesti ollut hankkia tietoa alapuoliseen vesistöön päätyvästä ravinnekuormituksesta. Saatua tietoa on hyödynnetty sekä kunnostuksien suunnittelussa että vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuuden seurannassa.
Tällä hetkellä jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa toteutetaan VALLU-hankkeessa ja vuodesta 2023 lähtien seuranta on aloitettu myös pienemmissä jokiuomissa. Keväällä 2023 mittaus aloitettiin Vihdin Enäjärven lasku-uomassa Hulttilanjoessa, jossa tavoitteena on saada aikaisempaa tarkempaa tietoa Enäjärvestä Hulttilanjokeen päätyvän veden leväpitoisuudesta ja Hulttilanjoen hajakuormituksesta. Syksyllä 2024 jatkuvatoiminen seuranta laajeni Siuntion Risupakanjokeen, jossa seurataan vesiensuojelurakenteiden vaikutusta vedenlaatuun.
“Kun mittausasemia sijoitetaan ennen rakennettua kosteikkoa ja kosteikon jälkeen, päästään kiinni siihen, miten hyvin kosteikko toimii kuormituksen pidättämisessä”, kertoo projektityöntekijä Erkka Laitinen LUVYsta.
Ravinnekuormitusseurannan lisäksi jatkuvatoiminen mittaus on mahdollistanut kuormituksen vertailun eri vuosien ja vuodenaikojen välillä. Ilmastonmuutoksen myötä kuormitushuiput saattavat tulevaisuudessa yhä enemmän sijoittua keväisen lumien sulamisajan sijaan myöhäissyksyyn tai keskitalveen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kasvavat sademäärät tai lumien sulaminen lisäävät veden määrää uomassa ja sitä kautta ravinteiden määrää vedessä.
Saatujen tietojen avulla on ollut mahdollista tarkentaa myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän valtakunnallisen vesistökuormitusmallin tuloksia kohdevesistössä.”
“Jatkuvatoimiset laitteistot mittaavat vedenlaatua puolen tunnin välein, jolloin niiden avulla on mahdollista nähdä nopeita vedenlaadussa tapahtuvia muutoksia sekä kuormitushuippuja, joiden havaitseminen ei perinteisellä vesinäytteenotolla olisi mahdollista. Olemme luovuttaneet jatkuvatoimisesta mittauksesta saadut tulokset myös SYKEn käyttöön”, Erkka Laitinen sanoo.
Jatkuvatoimiset mittauslaitteistot tallentavat vedenlaatutietoja puolen tunnin välein ja dataa ja tuloksia pääsee tarkastelemaan Vesientila-sivustolla: https://vesientila.fi/etusivu/seuranta/jatkuvatoiminen-seuranta/
Lisätietoja:
Erkka Laitinen
projektityöntekijä
erkka.laitinen@luvy.fi
050 476 2884
Anu Suonpää-Espinola
hankepäällikkö
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
044 745 7197
VALLU-hanketta rahoittavat pääosin Rannikkovesivision 2050, Siuntionjoki 2030 -vision ja Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Siuntio, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Hanko, Vihti ja Inkoo sekä Länsi-Uudenmaan kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2024–2026.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
