Ilkka Juva esittelee vesihuollon strategioita ja tulevaisuuden suuntaviivoja. (LUVY / Kirsi Mansilla)
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn ajankohtaisista aiheista kokoontui kuulemaan reilu 20 henkinen yleisö Puu-Anttilassa 11.10. järjestetyssä seminaarissa. Paikalla oli myös laitevalmistajien minimessut, joissa pääsi tutustumaan erilaisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin.
Seminaarin avasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) hankekoordinaattori Virve Ståhl. Hajajätevesineuvontahankkeesta ja siinä tehdystä työstä jatkoi Kirsi Mansilla, joka myös kertoi lyhyesti haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevasta lainsäädännöstä.
Esittelyiden jälkeen Ilkka Juva Etelä-Savon ELY-keskuksesta kertoi vesihuoltouudistuksesta, alueellisesta vesihuoltostrategiasta sekä Uudenmaan vesihuollon toimenpideohjelmasta. Vesihuollon koko maan kattavana visiona on vastuullinen vesihuolto 2030, jossa korostuvat erityisesti vesihuoltosektorin yhteistyö ja vuorovaikutus. Uusimaa kuuluu alueellisesti itä-etelä vesihuoltostrategiaan, jossa visio siintää jo 2050-luvulle. Erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa korostuvat vesihuollon toimintavarmuus ja yhteiskunnallinen arvostus.
Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Vuokko Laukka kertoi jätevesien erilliskeräyksestä ja ravinteiden talteenotosta. Myös tämä aihe on noussut esiin entistä tärkeämpänä nykyisessä maailmantilanteessa, jossa maatalouden käyttämät lannoitteet, varsinkin typpi ja kalium, ovat tulleet Venäjältä. Talousjätevedessä on paljon ravinteita, jotka ovat etupäässä mustassa jätevedessä eli wc:n jätevedessä. Mustan jäteveden erilliskeräyksellä ja -käsittelyllä olisi mahdollista saada useita kymmeniä prosentteja jätevedessä olevista ravinteista lannoitekäyttöön. Myös puhdistamolietteen mädätyksen rejektivesissä on suuri potentiaali ravinnepitoisuuksien osalta. Jatkossa tulisi ajatella, että pienetkin ravinnevirrat ovat hyödynnettävissä. Esimerkiksi voidaanko jätevesien ravinteita jatkossa hyödyntää osana ruuantuotannon huoltovarmuutta?
Viimeisenä oli vuorossa käytännönläheinen esitelmä loma-asunnon omavaraisesta jätevesijärjestelmästä, josta kertoi Raita Environment -yhtiön Ilkka Raita. Omavaraisen jätevesijärjestelmän ideana on se, että se toimii itsenäisenä yksikkönä ja sen pystyy kiinteistönomistaja huoltamaan omatoimisesti. Lähtökohtana ovat pitkäikäiset ratkaisut, joissa ei tarvita pumppauksia tai lietteenkuljetuksia vaan liete hyödynnetään sen syntypaikalla kiinteistöllä. Näin pienennetään hiilijalanjalanjälkeä ja vaikutuksia ympäristöön. Erityisesti vapaa-ajan asunnolla tilanne saadaan järjestymään nykyaikaisella kuivakäymälällä ja harmaiden vesien erillisellä käsittelyjärjestelmällä.
Seminaarin esitelmät ovat luettavissa tapahtumasivulla >>
Koko seminaarin ajan osallistujilla oli mahdollisuus tutustua eri laitevalmistajien tarjoamiin jäteveden käsittelyratkaisuihin. Paikalla olivat viiden yrityksen edustajat. Keskustelua herätti erityisesti se, miten ihmisiä saadaan kannustettua uudistuksiin. Aina ei tarvitse uusia koko järjestelmää, vaan tehostamalla vanhaa järjestelmää voidaan päästä vaadittuihin puhdistustasoihin. Nykyisin jätevesien käsittelyyn on saatavilla monenlaisia ratkaisuita, jotka sopivat erilaisille tonteille ja olosuhteisiin. Asiantuntevan suunnittelun kautta kullekin kohteelle on mahdollista löytää toimivat ja pitkäikäiset ratkaisut.
Lisätietoja:
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanketta koordinoi LUVY. Hanke on osa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaa 2022–2026. Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
