Härkälintu Hormajärvellä kesällä 2021. (LUVY / Jussi Vesterinen)
Lohjan Hormajärvi on kirkasvetinen ja lähdevaikutteinen järvi. Vuosikymmenien ajan jatkunut rehevöityminen ja sen seurauksena lisääntyneet sinileväkukinnat ja veden samentuminen ovat haitanneet järven virkistyskäyttöä. Järveä on vuosien saatossa mm. hoitokalastettu ja hapetettu. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimassa Hormajärven vesistökunnostus 2020–2022 -hankkeessa – jota rahoittivat Hormajärvi-yhdistys ry sekä Uudenmaan ELY-keskus – toteutettiin nykyisen Hormajärven hoito- ja kunnostussuunnitelman toimenpidesuosituksia. Hankkeen toimenpiteet muodostivat kolme osakokonaisuutta: hoitokalastuksen vaikutusten arvioinnin, syvännehapetuksen vaikutusten arvioinnin sekä tarkastelun ulkoisen kuormituksen hallinnan parantamisesta.
Hoitokalastuksen vaikutusten arvioimiseksi tutkittiin vesieliöiden, kasviplanktonin, eläinplanktonin, pohjaeläinten ja kalaston tilaa. Kasviplanktonin ja eläinplanktonin suhde on Hormajärvellä erinomainen. ”Hormajärven eläinplanktonissa on isokokoisia vesikirppuja ja hankajalkaisia, jotka laiduntavat tehokkaasti kasviplanktonia (leviä). Tilanne on ollut kesäaikaan ajoittain jopa niin hyvä, että eläinplanktonbiomassa on ollut kasviplanktonbiomassaa suurempi. Tämä on erittäin hyvä asia, ja tilanne on aivan erilainen kuin monissa rehevöityneissä Länsi-Uudenmaan järvissä”, toteaa hanketta koordinoinut LUVYn vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen.
Pohjaeläinten ja kalaston tila on edelleen tyydyttävä, mutta kalaston tilaluokka on vuoden 2020 koekalastusten perusteella enää niukasti tyydyttävän puolella.
Hankkeen aikana seurattiin syvännehapetuksen tauottamisen vaikutusta länsisyvänteen veden laatuun ja todettiin, etteivät alusveteen sedimentistä liukenevat ravinteet käytännössä vaikuta pintaveteen ja levämääriin järven voimakkaasta kerrostuneisuudesta johtuen. Hankkeen myötä syvännehapetus päätettiin toistaiseksi keskeyttää. Ulkoisen kuormituksen selvitys paljasti, että maatalous on edelleen merkittävin ravinnekuormittaja, mutta myös haja- ja loma-asutuksella on merkitystä (mm. 15 % fosforikuormasta) ja vähentämispotentiaalia. Tarkemman maastokartoituksen yhteydessä kierrettiin jo olemassa olevia vesiensuojelurakenteita sekä mm. mallin ehdottamia kosteikkopaikkoja ja löydettiin kunnostus- ja parannustarpeita. ”Hapetuksen lopettamisesta koituva vuosittain säästö kannattaisi ohjata valuma-alueella tehtäviin toimiin, sillä valuma-alueelta tuleva kuormitus on ilmastonmuutoksen skenaarioiden mukaan kasvamassa. Toimenpidevalikoimasta kyseeseen voisivat tulla etenkin kosteikot, kaksitasouomat, maanparannusaineet (viljelyssä olevilla pelloilla) ja jatkuva kasvipeitteisyys pelloilla.”, Vesterinen lisää.
Jussi Vesterinen
vesistö- ja kala-asiantuntija
jussi.vesterinen@luvy.fi
050 307 9648