Hiidenvesi-illassa kuultiin esityksiä alueen kalastosta. (LUVY / Maj Rasilainen)
Lähes neljäkymmentä Hiidenveden kaloista ja kalastosta kiinnostunutta osallistujaa kerääntyi Vihdin kunnantalolle tiistaina 12.3.2024 järjestettyyn perinteikkääseen Hiidenvesi-iltaan.
Illan avasi LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni toivottaen osallistujat tervetulleeksi. Hiidenveden kunnostushankkeen hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä jatkoi kertomalla Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vision sekä Hiidenveden kunnostushankkeen kuulumiset. Vesistö- ja kala-asiantuntija sekä Hiidenveden kunnostuksen koordinaattori Maj Rasilainen esitteli valmistuneet hauen ja kuhan ravinnonkäyttötutkimukset. Rasilainen painotti haukien, erityisesti isojen, tärkeyttä särkikalakannan säätelijänä Hiidenveden matalilla alueilla. Keskustelua käytiin muun muassa Hiidenveden erinomaisesta kuhakannasta sekä ahvenen nykytilasta ja kilpailusta kuhan kanssa. Ravinnonkäyttötutkimuksista on valmisteilla julkaisu.
Virtavesiasiantuntija Joonas Tammivuoren esityksessä poikettiin Hiidenveteen laskeviin jokiin ja puroihin tarkastelemaan taimenen elinalueita sekä istutuksia. Esityksen keskiössä oli aiemmin vesistöalueelle tehdyt taimenistutukset sekä uusi viljelyyn otettu Karjaanjoen oma taimenkanta. Esityksessä painotettiin istutusten merkitystä tukitoimena, mutta ilman menetettyjen elinympäristöjen kunnostusta ja jokijatkumoiden palauttamista se ei yksin ole riittävä toimenpide. Esityksen jälkeen pohdittiin, miten järvivaelteisen taimenen saa palautettua Lohjanjärven ja Hiidenveden kalastoon.
Illan päätti LUVYn johtavan järviasiantuntijan, Jussi Vesterisen, esitys hoitokalastuksesta Hiidenveden mahdollisena kunnostustoimena. Esitys pohjautui viime vuonna tehtyyn hoitokalastusselvitykseen, missä tarkasteltiin nykytiedon valossa mm. sitä, onko hoitokalastuksessa Hiidenvedellä järkeä, missä sitä voisi harjoittaa, millaisilla menetelmillä ja mitä se maksaisi. Vesterinen korosti, että hoitokalastus olisi perusteltua ainoastaan matalilla alueilla, missä ei esiinny sulkasääsken toukkia. Näillä alueilla on myös suhteellisesti eniten särkikalaa. Vesterinen käsitteli kolmea erilaista hoitokalastusmallia, tehokalastuksen, valikoivan hoitokalastuksen ja taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen, josta jälkimmäinen sai kuulijoilta selvästi kannatusta. Taloudellisesti kannattava hoitokalastus tarkoittaa särkikalojen kaupallista pyyntiä, johon olisi Hiidenvedellä kalakannan osalta hyvät puitteet.
“Illan aikana oli hyvää keskustelua sekä kommentointia asiantuntijaesityksien lisäksi. Monella osallistujalla on omakohtaista kokemusta Hiidenveden kuhakannoista jo useammankin vuosikymmenen ajalta, joten on hienoa, että näitä kokemuksia myös jaetaan. Kalaston lisäksi myös Hiidenveden muut asiat herättivät paljon keskustelua, joten Hiidenvesi-illan kaltaisille tapahtumille on selvästi tarvetta”, kommentoi Hiidenvesi-hankkeen koordinaattori, vesistö- ja kala-asiantuntija Maj Rasilainen.
Keskustelua käytiin kalastoasioiden lisäksi myös vieraslaji isosorsimosta ja sen leviämisestä. Myös Hiidenvedelle tänä vuonna toteutettava 3D-virtaamamallinnus herätti paljon puheenvuoroja. Virtamaamallinnuksen tarkoituksena on selvittää, olisiko Hiidenveden ruoppauksesta apua vedenlaadun parantamiseksi. Viimeistään syksyn aikana mallinnuksesta ja sen tuloksista tullaan järjestämään oma tilaisuutensa, joten kannattaa seurata esimerkiksi LUVYn sosiaalista mediaa tai verkkosivuja, missä tapahtumista tiedotetaan.
Illan esityksien materiaalit ovat saatavissa tapahtumasivulta >>
Lisätietoja:
Maj Rasilainen
vesistö- ja kala-asiantuntija
aluekoordinaattori
maj.rasilainen@luvy.fi
045 7884 3283
Hiidenveden kunnostus 2023–2025 -hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2023–2025.
Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio: Karjaanjoen vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, raakkujen ja lohikalojen luontainen elinkierto on turvattu ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY).
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
