Kuva: Jokihelmisimpukka eli raakku. (Jari Ilmonen)
Kesäkuussa kaksi vuotta Norjassa laitoskasvatuksessa kasvaneet jokihelmisimpukan eli raakun poikaset palaavat Mustion- ja Ähtävänjokeen. Ilman apua nämä raakkukannat katoaisivat kahdessakymmenessä vuodessa. Palautus tuplaa Mustion- ja Ähtävänjoen raakkujen määrän ja antaa toivoa niiden tulevaisuudesta.
Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. EU-rahoitteisessa Freshabit Life IP -hankkeessa on käynnissä raakkujen pelastusoperaatio.
”Syksyllä 2016 huonokuntoisia raakkuja siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Kahden vuoden hellä hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019. Koska Suomessa ei vielä tuolloin ollut raakunpoikasten laitoskasvatustoimintaa, Konnevedellä syntyneet pikkusimpukat lähetettiin kahdeksi vuodeksi Norjan Austevollin kasvatuslaitokseen. Nyt noin viiden millimetrin mittaiseksi kasvaneiden poikasten on aika palata kotijokiinsa”, kertoo erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Mustionjoen raakkukannaksi arvioidaan 1 100 – 1 300 kappaletta ja Ähtävänjoen 1 000 – 1 200 kappaletta. Norjan kasvattomassa oli 1 700 Mustionjoen ja 1 700 Ähtävänjoen raakun poikasta. Kummastakin populaatiosta 1 200 palautetaan kotijokiinsa ja loput jäävät Konneveden tutkimusasemalle geenipankiksi. Palautettavat poikaset tuplaavat siten jokien raakkumäärän. Raakku on kuitenkin lisääntymiskykyinen vasta noin 20 vuoden iässä ja sitä ennen on vielä monta vaaraa tiellä.
”Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa tukahduttaen raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi. Odotukset ovat kuitenkin korkealla. ’Koeputkipoikasten’ selviytymistä kokeiltiin jo vuosi sitten pienellä pioneerijoukolla, joista suurin osa selviytyi ensimmäisestä vuodestaan luonnossa”, kertoo professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.
Heitteille raakun poikasia ei jätetä. Raakut palautetaan vesistöihin soralaatikoissa, jotta niiden selviytymistä voidaan seurata.
Freshabit LIFE IP -hanke järjestää perjantaina 18.6. klo 10.00 mediatilaisuudet sekä Mustion- että Ähtävänjoella. Tervetuloa kokemaan paikan päällä, miten raakkujen palautus tapahtuu.
Ilmoittaudu mukaan:
Mustionjoki:
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
LUVY
juha-pekka.vaha@luvy.fi
045 7550 7727
Ähtävänjoki:
Jukka Pakkala
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
jukka.pakkala@ely-keskus.fi
0295 027 893
Lisätietoja antavat myös:
Freshabit LIFE IP:
Jari Ilmonen
erikoissuunnittelija
Metsähallitus
jari.ilmonen@metsa.fi
040 831 8307
Konneveden tutkimusasema:
Jouni Taskinen
professori
Jyväskylän yliopisto
jouni.k.taskinen@juy.fi
040 355 8094
FRESHABIT LIFE IP on suuri sisävesien suojeluprojekti, jossa rakennamme kalateitä, elvytämme jokihelmisimpukan kantoja sekä kunnostamme puroja, jokia, järviä, kosteikkoja ja soita. Työmme parantaa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta. Tuotamme uutta tietoa ja kerromme, mitä veden valtakunnassa tapahtuu.
Seitsemän vuotta kestävässä laajassa hankkeessa teemme erilaisia töitä noin 20 miljoonalla eurolla ympäristön ja luonnon hyväksi. Euroopan Unionin myöntämä LIFE-tuen osuus on huomattava osa hankkeen budjetista, jopa 60 prosenttia.
