Valitse sivu

Alueen pohjavesien yhteistarkkailu palvelee 16 toimijaa.

Kun tavoitteena on saada kokonaiskuva laajan alueen pohjavesistä, yhteistarkkailu säästää kustannuksia ja turhaa byrokratiaa. Lohjanharjun pohjavesialueen luvanvaraisista toiminnanharjoittajista jo 16 toimijaa ovat tiiviisti verkottuneet yhteisen asian puolesta. Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu on laajentunut koskemaan myös muita Lohjan pohjavesialueita, mutta pääosa toiminnoista sijaitsee kuitenkin Lohjanharjun pohjavesialueella.

Pohjavesien yhteistarkkailulla saadaan yksittäisiä tarkkailuja tarkempi kokonaiskuva alueen pohjaveden laadusta ja määrästä, kiteyttää Heini Loikkanen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Yhdistys on toimittanut yhteenvetoraportin Lohjanharjun pohjavesistä jo vuodesta 2005 lähtien.

Yhteistarkkailun ideana on keskittää näytteenottoa samoihin ajankohtiin, hyödyntää mahdollisuuksien mukaan samoja havaintoputkia ja koostaa tulokset yhdeksi raportiksi sekä viranomaisille että toiminnanharjoittajille. Raportista käyvät ilmi alueen pohjaveden pinnankorkeudet ja laatu eri näytteenottopisteillä. Lisäksi valuma-alueiden pohjaveden laatua verrataan vedenottamoiden veden laatuun.

Tavoitteena on koota eri toimintojen vaikutukset pohjavesiin samoihin kansiin, kiteyttää Loikkanen.

Yhteistarkkailu helpottaa todella paljon toimintaamme Lohjan kaupungilla. Asiat saadaan jouhevasti käsiteltyä, kun istumme kerran vuodessa kasvotusten kaikkien toimijoiden kanssa purkamassa tuloksia, kuvailee käyttöpäällikkö Liisa Anttila Lohjan kaupungin vesihuollosta.

Tällä hetkellä yhteistarkkailussa mukana on jo 16 toimijaa, joista kaupungin omia yksiköitä on viisi ja muita toiminnanharjoittajia loput. Mukana on muun muassa romua käsittelevä toimija, teollisuustoimijoita sekä asfaltti- ja betoniasemia. Jokaisella toimijalla on omat luvat, mutta varsinainen pohjavesitarkkailu on yhdistetty. Vesilaitoksen osalta yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjanharjun vedenottamoiden pohjavesien tarkkailuohjelmaa, joka kattaa vesilaitoksen tarkkailuvelvoitteet ja seurannan tarpeet. Vesilaitoksen havaintopisteiden pinnankorkeuden mittaukset tehdään neljä kertaa vuodessa ja vedenlaatu tutkitaan kerran vuodessa. Toiminnanharjoittajien tarkkailua suoritetaan lupavelvoitteiden mukaisesti, näytteitä otetaan tyypillisesti kerran tai kaksi kertaa vuodessa.

Anttilan mukaan myös riskitilanteet pysyvät yhteistarkkailussa hyvin hallinnassa, sillä mahdollisten haitta-aineiden päästölähteet ja levinneisyys on helpompi selvittää, kun toimintoja tarkkaillaan samanaikaisesti ja osittain samoista tarkkailupisteistä.

Pohjavesien yhteistarkkailut ovat yleistyneet ajan myötä, mutta Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu on edelleen Länsi-Uudenmaan suurin pohjavesiyhteistarkkailu, kertoo Loikkanen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä.

Yhteistarkkailuja voidaan Loikkasen mukaan suorittaa hyvin eri laajuisina:

Yhteistarkkailu voi olla myös pienempi, tietylle alueelle tai tiettyyn toimintaan keskittyvä, yhteisesti toteutettava pohjavesitarkkailu.

Vaikka kyse on lakisääteisestä velvoitteesta, Lohjan kaupunki kantaa vastuunsa kuntalaisista ja on aidosti kiinnostunut pohjaveden laadusta. Toimenpiteenä tarkkailu on ennakoivaa pohjaveden suojelua ja tarkkailussa on oma ohjelmansa, jota noudatetaan.

Anttila on tyytyväinen pitkään ja ennen kaikkea järkevään yhteistyöhön Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Hän näkee 16 toimijan joukon itsekin merkittävänä voimavarana ja pitää ajatuksesta, että tarkkailut on yhdistetty kaikkia palvelevaksi ratkaisuksi.