Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto ry:n kannanotto
Suomessa on nähtävissä vesistöihin liittyvän koulutuksen alasajo. Akvaattisiin aineisiin liittyvä korkeakoulutuksen alasajo alkoi iktyonomi koulutuksen lopettamisella 2010- luvulla. Koulutusta tarjosi Turun ammattikorkeakoulu. Käytännön kalatalous- ja ympäristöalan asiantuntijoiden koulutus päättyi, iktyonomeja työskentelee esimerkiksi vesiensuojeluyhdistyksissä.
Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan laitoksen linjanvetojen takia virtavesiin liittyvä korkea-asteenkoulutus on nyt suuresti uhattuna. Oulun yliopisto on viimeisen vuosikymmenen ollut niitä harvoja suomalaisia yliopistoja, joiden opetusohjelma ja opetushenkilöstö ovat mahdollistaneet mm. laajan kenttä- ja lajintuntemusopetuksen opiskelijoilleen. Myös Turun yliopistolla on suunnitteilla alan koulutusmahdollisuuksien supistaminen.
Akvaattisten tieteiden akateemisissa opinnoissa korostuu ongelmien ratkaisukyky ja keskittyminen omaan erikoistumisalaan. Akvaattisista tieteistä valmistuvat toimivat sisävesien luonnontalouden kansallisina ja kansainvälisinä asiantuntijoina mm. kalataloudessa, ympäristöhallinnossa, vesiensuojelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa.
Vesistöt ovat oleellinen osa jokapäiväistä elinympäristöämme. Ihmistoiminta (esim. asustuskeskukset, teollisuus, maankäyttö) aiheuttavat vesistöjen laadun muutoksia. Muutoksia voidaan tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon avulla hallita, rajoittaa ja ongelmia korjata. Myös vesistöihin liittyvän elinkeinotoiminnan kehittäminen on tutkimuksen varassa. Vaikka Suomessa vettä on riittävästi, käyttökelpoisen veden puute on suurimmassa osassa maailmaa yhä paheneva uhka. Maailman ruokatuotannossa puolestaan vesiviljelyn merkitys kasvaa koko ajan, mutta ympäristön muutokset ovat haaste vesiviljelytuotannolle. Vesirakennustöiden ohjaamiseen, luontokadon estämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan myös osaavia vesiekologiaan pitkälle kouluttautuneita henkilöjä.
Suomessa koulutetaan alan ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin ammattiopistoissa. Alan kehittämisen ja tulevaisuuden osaamistarpeiden vaatimusten takia tarvitaan lisäksi myös korkea-asteen koulutusta. Yksistään vesiensuojeluyhdistyksissä työskentelee 320 alan ammattilaista, joilla valtaosalla on korkea-asteen tutkinto.
Yksittäisten koulutusohjelmien alasajo johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen alan osaamisen kehittämisen ja osaamistarpeiden huomioimisessa. Koulutukselle on yhteiskunnallinen tarve, jota yksittäinen opetustarjoaja ei omassa toiminnassaan välttämättä huomioi. Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto esittää, että alan koulutusta arvioimaan koottaisiin opetusministeriön alaisuuteen työryhmä, johon kootaan laajasti alan toimijoita. Ennen alan koulutuksen kokonaisarviota, ei yksittäisiä koulutusohjelmia tulisi lakkauttaa.
Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto ry
Hannu Moilanen
Toiminnanjohtaja
