Stagsundin pato ja pohjoiseen avautuva Gennarbyviken. (LUVY / Jussi Vesterinen)
Raaseporin ja Hangon alueella sijaitsevaan Gennarbyvikeniin päätyvää ravinne- ja kiintoainemäärää tulee vähentää vesistön hyvän tilan turvaamiseksi. Liiallinen kuormitus näkyy erityisesti syvänteiden happivajauksena loppukesällä ja lopputalvella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on laatinut kunnostussuunnitelman tälle järveä muistuttavalle merenlahdelle.
Gennarbyviken on Uudenmaan ainoa voimakkaasti muutettu merenlahti. Lahti padottiin vuonna 1957 alun perin teollisuuden raakaveden tarpeisiin, ja nykyisin Hangon kaupunki hyödyntää sitä tekopohjaveden valmistuksessa. Padotuksen seurauksena Gennarbyviken on vuosikymmenten aikana muuttunut murtovedestä makeaksi, ja sen olosuhteet vastaavat nykyisin vesistötyypiltään lähinnä vähähumuksista järveä.
Kunnostussuunnitelman keskiössä kuormituksen vähentäminen
“Keskeisiksi toimenpiteiksi nousevat tulvimisongelmien ratkaiseminen Bonäsån–Bonäsbåsetin alueella. Näitä ovat eroosioherkkien peltojen ravinnekuormituksen vähentäminen sekä maan kasvukunnosta huolehtiminen. Lisäksi veden viivytystä on tärkeää lisätä valuma-alueella ennallistamistoimin ja erilaisten viivytysrakenteiden avulla.” toteaa LUVYn vesistöasiantuntija Maria Kihlström.
Lisäksi Gennarbyvikenin veden tummumisen hillitsemiseksi metsätalouden vesiensuojelutoimet ovat tärkeä osa kokonaisuutta valuma-alueen ennallistamistoimien rinnalla.
Gennarbyvikenin ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi liiallisen rehevyyden, happiongelmien sekä vesieliöstön heikentyneiden kulkumahdollisuuksien vuoksi.
Vesieliöiden kulkuyhteydet ja elinympäristöt
Yhtenä kunnostuksen tavoitteena on parantaa kalojen ja muiden vesieliöiden kulkumahdollisuuksia padotun lahden sekä yläpuolisen järvialueen ja merialueen välillä. Varsinaiset kalatieratkaisut padon yhteyteen tai vaihtoehtoiselle lahden lounaisosan kannasalueelle ovat kuitenkin teknisesti ja toiminnallisesti haastavia. Sen sijaan suunnitelmassa korostetaan nykyisen säännöstelykäytännön kehittämistä joustavasti eri vuosien vesitilanne huomioiden.
”Aluksi olisi hyvä selvittää, mitä kaloja ja miten paljon niitä kulkee Gennarbyvikenin ja merialueen välillä nykyisen säännöstelykäytännön aikana”, Kihlström sanoo.
Suunnitelma pohjana jatkotoimille
Valmistunut kunnostussuunnitelma toimii lähtökohtana Gennarbyvikenin pitkäjänteisen kunnostustyön aloittamiselle. Sen tavoitteena on sovittaa yhteen vesienhoito, raakaveden käyttö, luonnon monimuotoisuus sekä alueen eri maankäyttömuodot siten, että Gennarbyvikenin tila voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Hangon kaupunki ja Raaseporin kunta rahoittavat Gennarbyvikenin kunnostusta osana Rannikkovesiviso 2050 -yhteistyötä. Kunnostustyö alkaa suunnittelulla kuluvana vuonna. Toimenpiteitä on määrä suunnitella ja toteuttaa tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa.
Lisätietoja:
Maria Kihlström
vesistöasiantuntija
maria.kihlstrom@luvy.fi
050 340 0258
Rannikkovesivisio 2050 on Länsi-Uudenmaan rannikkovesikunnostuksen tiekartta. Kunnostustyö on aloitettu alueen kuntien kanssa kuntien valitsemilla pilottialueilla, joista kunnostustyötä on tarkoitus myöhemmin laajentaa muualle rannikkoalueellamme. Rannikkovesityön tavoitteena on parantaa rannikkovesien ja samalla myös koko Itämeren tilaa. Tarve kunnostustyölle kumpuaa tilanteesta, missä rannikkovetemme on luokiteltu tyydyttävään tai välttävään ekologiseen tilaan.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
