Alleco Oy:n sukeltaja Mustionjoella syyskuussa 2025. (LUVY / Raisa Autio)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) selvittää Mustionjoen raakkujen eli jokihelmisimpukoiden määrää Alleco Oy:n kanssa. Kesällä tehtyjen sukellusten perusteella ainutlaatuisen Mustionjoen raakun tilanne näyttää huolestuttavalta. LUVY kumppaneineen työskentelee jatkuvasti jokihelmisimpukan kannan pelastamiseksi.
Alleco Oy:n sukeltajat ovat syyskuussa LUVYn toimeksiannosta sukeltaneet Mustionjoen suurimman jokihelmisimpukkaesiintymän alueella Åminneforsissa Raaseporissa ja selvittäneet simpukoiden määrää paikalla. Sukelluslinjoilta löydettyjen raakkujen määrän perusteella arvioidaan kannan kokoa. Tulokset valmistuvat loppuvuoden aikana.
“Olemme seuranneet kannan kehitystä jo 15 vuotta. Tilanne näyttää valitettavasti heikolta, ja nyt on viimeinen hetki pelastaa Mustionjoen raakku”, sanoo LUVYn hankepäällikkö Anu Suonpää-Espinola.
Suomen eteläisin ja Uudenmaan ainoa erittäin uhanalaisen raakun kanta sinnittelee enää parilla alueella Mustionjoessa Raaseporissa. Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan raakkujen määrä oli 600–800 aikuista simpukkaa, ja niiden arvioitiin häviävän parin vuosikymmenen kuluessa, jos mitään ei tehdä. Elokuussa 2025 LUVYn teettämissä sukelluksissa tilanne näytti aiempaakin synkemmältä, sillä sukeltajat löysivät tutkimusalueelta vain 12 elävää raakkua ja paljon tyhjiä kuoria. Tämän vuoksi nyt selvitetään tarkemmin jäljellä olevien aikuisten raakkujen määrää Mustionjoessa.
Raakuille etsitään uusia elinympäristöjä
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry tekee työtä Mustionjoen raakun pelastamiseksi kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Mustionjoen raakkukannan elvyttämiseksi on tärkeää saada uusia simpukkasukupolvia kasvatettua. Mustionjoen raakku on saatu 2020-luvun taitteessa lisääntymään Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla Konnevedellä, ja poikasia on palautettu sieltä jokeen kasvatuslaatikoihin kehittymään.
RAAKKU OHOI! -hankkeessa pyritään perustamaan raakulle uusia elinalueita Karjaanjoen latvoille, jossa elinolosuhteet raakulle ovat paremmat kuin Mustionjoen pääuomassa. Parhaillaan kahdessa paikassa on menossa raakunpoikasten kasvatuskokeet, joilla selvitetään, soveltuvatko kyseiset alueet raakulle.
Lohikalojen vähäisyys ja elinympäristöjen tila estävät raakun lisääntymisen Mustionjoessa
Syyskuun tutkimussukellusten ohessa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema tutki raakkuja selvittääkseen, ovatko joessa elävät simpukat lisääntymiskykyisiä. Tämä tehtiin raottamalla varovasti simpukan kuorta ja katsomalla, onko kiduksilla glokidio-toukkia. Glokidioita ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään tutkitusta raakusta.
Mustionjoessa raakut eivät ole tiettävästi kyenneet lisääntymään pitkiin aikoihin ja jäljellä olevat simpukat ovat vanhuksia, arviolta 60–80-vuotiaita. Lohikalojen vähäisyys on raakulle kohtalokasta, sillä raakun toukat tarvitsevat kaloja väli-isännikseen. Myös raakulle otollisinta elinympäristöä eli reippaasti virtaavaa kirkasta vettä ja puhdasta sorapohjaa on joessa vain vähän.
Lohikalojen paluuta jokeen ja samalla raakun selviytymismahdollisuuksia on edistetty kalateillä ja kalaistutuksilla.
Raakun lisääntyminen on herkkä ja monivaiheinen prosessi:
- Kerran vuodessa loppukesästä tai alkusyksystä koiras laskee veteen siittiöt, jotka naaras ottaa kidusonteloihinsa.
- Naarassimpukan kiduksilla kehittyy glokidioiksi kutsuttuja toukkia, jotka simpukka purskauttaa virran vietäväksi myöhemmin syksyllä.
- Toukkien täytyy kiinnittyä isäntäkalan kiduksille. Vain lohi tai taimen sopivat raakun isäntäkalaksi.
- Vietettyään talven kalan kiduksilla pieniksi simpukoiksi kehittyneet raakut pudottautuvat pohjalle.
- Raakunpoikaset elävät tämän jälkeen vuosia kaivautuneena sorapohjaan.
- Raakku tulee sukukypsäksi noin 15–20-vuotiaana, ja voi elää sopivissa oloissa jopa yli 200-vuotiaaksi.
Lisätietoja:
Anu Suonpää-Espinola
hankepäällikkö
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
044 745 7197
RAAKKU OHOI! -hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 60 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2024–2026.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
