Mankinjoen vesistöalue

Mankinjoen vesistöalueen suunnittelutyö vesien hyvän tilan saavuttamiseksi

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on aloittanut Kirkkonummen, Espoon ja Vihdin kuntien kanssa suunnittelutyön Mankinjoen valuma-alueen vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Työhön osallistuu myös Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY). Työn tavoitteena on yhteisen Mankinjoen vesistövision rakentaminen, jossa määritellään tavoitetila sekä tehdään toimenpidesuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tule vaikuttamaan alueesi vesien suojeluun ja kunnostukseen: vastaa kyselyyn >>

Euroopan Unionin vesipuitedirektiivi edellyttää vesistöjen saattamista hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä. Hyvän tilan saavuttaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla vesien tilaan vaikuttavilla sektoreilla. Jokivesistön laajuinen kunnostaminen ei onnistu pelkästään kuntien ja valtion viranomaisten toimesta vaan mukaan on saatava laaja joukko paikallistoimijoita. EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseen tavoitteeseen ei päästä 2027 mennessä vaan kunnostaminen vaatii määrätietoista työtä vuosikymmenten ajan.

Järviä tai lampia Mankinjoen alueella on 68 kappaletta, ja niistä suurimmat ovat Nuuksion Pitkäjärvi (245 ha), Kirkkonummen Juusjärvi (n. 195 ha), Espoon ja Kirkkonummen rajalla sijaitseva Loojärvi (120 ha) sekä Kirkkonummen Tampaja (n. 104 ha) ja Lapinkylänjärvi (n. 101 ha). Mankinjoen vesistön Gumbölenjoen reitti on pääsääntöisesti hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa, kun taas Kauhalanjoen reitti järvineen on kauttaaltaan hyvää heikommassa tilassa. Vesistössä on kolme huonossa ekologisessa tilassa olevaa järveä: Haapajärvi, Loojärvi ja Lapinkylänjärvi. Veikkolan Kaljärvi on välttävässä tilassa ja Perälänjärvi sekä Lamminjärvi tyydyttävässä. Mankinjoki on suuren osan vuotta sameavetinen, Gumbölenjoki taas selvästi kirkasvetisempi, joskin alaosistaan humusvaikutteinen metsävaltaisesta valuma-alueestaan johtuen. Mankinjoen vesistössä on useita osittaisia tai täydellisiä vaellusesteitä. Lisäksi elinympäristöjen kuntoon ovat vaikuttaneet heikentävästi uomien perkaukset, suoristukset, putkitukset, liettyminen, patoaminen ja säännöstely. Gumbölenjoessa merkittävä ongelma on alajuoksun veden vähyys alivirtaamakausina, mikä heikentää mm. vaelluskalojen elinolosuhteita ja -ympäristöjä. Mankinjoen vesistössä on säilynyt alkuperäiseksi arvioitu erittäin uhanalainen meritaimenkanta. Mankinjoen huonokuntoisten järvien tilaan vaikuttaa erityisesti peltovaltaisen valuma-alueen hajakuormitus sekä haja-asutusalueen jätevesikuormitus. Myös aikanaan osaan vesistöistä johdettu yhdyskuntajätevesien tuoma ravinnekuorma näkyy vesistöjen tilassa edelleen. Alueelta löytyy myös merkittäviä pistekuormittajia, kuten Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Pitkä kuormitushistoria on pakannut huonokuntoisten järvien sedimentteihin runsaasti ravinteita, jotka vapautuessaan takaisin vesipatsaaseen aiheuttavat säännöllisesti sisäisen kuormituksen ongelmia heikentäen järvien ekologista tilaa ja virkistyskäyttöä.

Erityisesti hyvää heikompien järvien ongelmana ovat kesäaikaiset runsaat sinileväkukinnat. Espoonlahden pohjukassa, jonne Mankinjoki laskee, sijaitsee merkittävin osa (220 ha) Espoonlahden–Saunalahden Natura 2000 -alueesta. Espoonlahti on välttävässä ekologisessa tilassa. Suurin osa ravinnekuormituksesta lahdelle tulee Mankinjoen kautta. Niin Mankinjoen kuin monien muidenkin rehevöityneiden jokivesistöjen kunnostaminen vaatii erityisesti toimia niiden valuma-alueilla, joilla kuormitusta syntyy ja joilta vesi lopulta valuu vesistöihin. Vesistöjen tilan merkittävä parantaminen vaatii myös samanaikaisesti toimia sisäisen kuormituksen vähentämiseksi.

LUVYn koordinoi suunnittelutyötä sekä kokoaa ja tuottaa asiantuntijatietoa kunnostustoimenpiteiden suunnittelun tueksi. Suunnittelutyötä toteutetaan osana Veikkolan vesistökunnostus 2025–2026 -hanketta ja visiotyötä rahoittavat Mankinjoen valuma-alueen kunnat Kirkkonummi, Espoo ja Vihti.

Tavoitteet: Mankinjoen vesistövision rakentaminen, jossa määritellään tavoitetila sekä tehdään toimenpidesuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi

Aikataulu: 2025

Koordinointi: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY)