Padot muodostavat vaellusesteitä pienissäkin puroissa, niitä purkamalla saadaan palautettua hävinnyttä koskipinta-alaa ja parannettua kalojen kulkua. (LUVY / Mikko Melasniemi)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on kunnostanut virtavesiä yhteensä 900 metrin matkalla ja poistanut kolme kalojen liikkumista haittaavaa estettä kuluvan vuoden aikana. Virtavesien seuranta paljastaa, että purojen ennallistaminen tuottaa nopeasti tulosta: lohikalat löytävät uudet kutupaikat jopa jo kunnostusta seuraavana syksynä. Seurannan tulokset antavat toivoa myös Karjaanjoen alkuperäisen taimenkannan paluusta alueille, joilta se on aiemmin hävinnyt. Tänä syksynä on nimittäin havaittu ensimmäisiä palautusistutuksista peräisin olevia taimenia kutemassa.
LUVY on tehnyt päättyneen kesän aikana virtavesien ennallistamista Vihtijoen ja Karkkilan Saavajoen sivupuroissa neljällä kohteella. Kolme kohdetta toteutettiin konetyönä ja yksi käsityönä noin 20 talkoolaisen avustamana. Kunnostusten tavoite on virtavesiluontotyyppien palauttaminen lähemmäs luonnontilaa ja samaan aikaan alapuoliseen vesistöön päätyvien kiintoainespäästöjen pienentäminen uoman eroosiosuojauksilla ja uomaan kaivettujen metsäojien vedenviivytysrakenteilla.
Viime kesän kunnostustyöt olivat osa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoimaa lokakuussa päättynyttä LUUVIRSU-hanketta (virtavesiluonnon suojelu, kunnostaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen Länsi-Uudellamaalla). Omien virtavesikunnostushankkeiden lisäksi LUVY oli mukana Pusulassa sijaitsevan Töllin myllypadon purku- ja virtavesikunnostustöissä yhdessä useiden kumppanien kanssa. Lisää Töllin myllypadon purkamisesta voi lukea täältä.
Karjaanjoen alkuperäisen taimenen paluu vesistöön askelen lähempänä
Osa kunnostuskohteista on puroja, joissa on aiemmin esiintynyt taimenta, mutta esimerkiksi patoamisen ja uomien perkuun seurauksena taimenkanta on menetetty. Näissä Karjaanjoen vesistön kohteissa on tehty palautusistutuksia vuodesta 2021 alkaen osana MUSKALAT-hanketta vesistön omalla alkuperäisellä taimenkannalla, joka on viljelyssä Laukaan kalanviljelylaitoksella.
“Tänä syksynä olemme nähneet jo ensimmäisiä palautusistutuksista peräisin olevia taimenia kutemassa, joten taimenen luonnonkierto ja paluu puroihin, joista se on aiemmin hävinnyt, vaikuttaa olevan askeleen lähempänä”, kertoo LUUVIRSU-hankkeen koordinaattori Joonas Tammivuori.
Kututarkkailun lisäksi taimenkantojen tilaa seurataan sähkökoekalastuksilla, jossa kala tainnutetaan hetkeksi sähkövirran avulla, nukutetaan, mitataan ja punnitaan. Punnituksen ja virkoamisen jälkeen kala vapautetaan takaisin pyyntipaikkaansa. Menetelmä tuo tietoa erityisesti lohikalojen kudun onnistumisesta ja poikasten selviytymisestä ensimmäisen kesän yli.
Syksyn 2024 sähkökalastusseurannoissa saatiin ilahduttavaa tietoa aiempien vuosien kunnostuskohteilta, joista useilla havaittiin taimenen poikastuotantoa. Erityinen valonpilkahdus oli LUVY:n ja Virhon (Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry) kunnostama Siuntionjoen pieni sivupuro, jossa taimenen poikasia havaittiin purettujen vaellusesteiden yläpuolelta. Lämpimän ja kuivan kesän takia taimenen poikasia oli isompiin jokiin ja puroihin verrattuna moninkertaisesti enemmän viileissä puroissa, jotka saavat osan vedestään kylmistä pohjavesistä.
Hyvien tulosten myötä päättyvälle LUUVIRSU-hankkeelle on myönnetty jatkoa vesienhoidon toimenpideohjelmasta ja jatkossa hanke kantaa nimeä LUUVIRTA.
“Uutta hanketta on pohjustettu jo virtavesien inventoinneilla ja maanomistajilta on tiedusteltu kiinnostusta virtavesikunnostuksiin. Joissain vaellusesteiden purkuun liittyvissä kohteissa myös mittaus- ja suunnittelutyöt on aloitettu, jotta hyvään vauhtiin päässyt työ jatkuu katkeamatta myös vuonna 2025”, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Lisätietoa virtavesien ennallistamisesta Länsi-Uudellamaalla Vesientila-sivustolla.
Lisätietoja:
Joonas Tammivuori
ympäristöasiantuntija
hankekoordinaattori
joonas.tammivuori@luvy.fi
050 326 3302
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727
LUUVIRSU-hanketta rahoittavat alueellisten visioiden Lohikalat Karjaanjokeen 2030 ja Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta vesistöalueiden kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio, Loppi ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.
MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 €. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
