Hule- ja salaojavedet
Tukea hulevesien ja salaojavesien hallintaan
Taajama-alueilta sekä teiltä valuvat hulevedet sisältävät kiintoainetta, ravinteita, kloridia, suolistobakteereja sekä usein myös haitallisia aineita kuten metalleja, öljyjä ja PAH-yhdisteitä. Runsas päällystetyn pinnan määrä (esim. asfalttipinnoitus) lisää alueella muodostuvan hulevesien määrää. Huleveden joukkoon voi viemäröidyllä alueella päätyä ristiliitäntöjen takia myös jätevesiä. Hulevesien kuormitusvaikutus voi olla rantavesistöihin huomattava. Rakennetuilla alueilla piste- ja hajakuormitus on yleensä pientä, mutta hulevedet voivat muodostaa huomattavan kuormituslähteen.
Viime vuosina on rakennettu taajamien yhteyteen erilaisia hulevesikosteikkoja, laskeutusaltaita, sadepuutarhoja, biopainanteita, viherkattoja, luonnonmukaisia avouomia ja näyttäviä hulevesiaiheita puistoihin. Hulevesiratkaisuiden toimivuudesta on kuitenkin niukasti tietoa ja pystymme auttamaan tämän tiedon kartuttamisessa.
Tarjoamme näytteenotto- ja tutkimuspalveluita hulevesien määrän ja laadun tutkimiseen joko hulevesiuomista tai hulevesiratkaisuista. Näytteenotto voidaan toteuttaa jatkuvatoimisin mittalaittein tai perinteisellä näytteenotolla. Tarvittavat analyysit suunnitellaan valuma-alueen ja tarpeiden mukaisesti.
Tarjoamme hulevesitutkimusten lisäksi peltojen ja muiden salaojitettujen alueiden salaojavesien tutkimusta. Salaojitetuilla alueilla ei ole pintavirtausta, vaan vesi virtaa pääosin salaojaputkistoissa, joista se laskee ojaan tai suoraan vesistöön. Salaojavesien mukana vastaanottavaan vesistöön päätyy kiintoainetta, ravinteita ja esimerkiksi torjunta-aineita. Salaojaseurantojen avulla voidaan tutkia kuormituksen määrää sekä salaojaveden sisältämien aineiden pitoisuuksia. Tutkimuksilla voidaan selvittää esimerkiksi erilaisten peltokäsittelyjen vaikutuksia veden laatuun.
Tuore vedenlaaturaportti: Siuntionjoen vesistössä paikallisia jätevesivaikutuksia, Pikkalanlahdella näkyy jokivesien tuoma kuormitus
Siuntionjoen vesistöön ja Pikkalanlahdelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta Karhujärveen laskevan Risubackajoen latvoille, Stora Lonoksiin ja merialueella Kantvikiin. Kirkkojoen Kivikoskenpuroon ei ole viime vuosina tullut jätevesikuormitusta, vaan kuormitus on koostunut jätekeskuksen pintavalunnasta. Vihdistä Siuntion kautta Itämereen laskevaa Siuntionjokea kuormittavat kuitenkin eniten pelloilta valuvat ravinteet ja kiintoaine. Puhdistetun jäteveden osuus kuormituksesta on Risubackajoen valuma-alueella paikallisesti merkittävä, mutta pieni koko Siuntionjoen vesistöalueella.