Valitse sivu

Pohjavesiputki ja näytteenottotarvikkeita. (LUVY / Santeri Ronkainen)

Lohjan vedenottamoiden vesi oli hyvälaatuista ja laatu täyttää talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja useimmiten myös laatutavoitteet. Tyypillisimmät laatutavoitteiden ylitykset olivat kloridin ja sähkönjohtavuuden kohonneet pitoisuudet raakavedessä, mutta useamman vuoden seurannan aikana pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Liukkaudentorjunnassa käytetyn natriumkloridin käyttöä on vähennetty ja korvattu kaliumformiaatilla, mikä on vähentänyt kloridipitoisuuksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on julkaissut Lohjan pohjaveden yhteistarkkailun tulokset viime vuodelta.

Pohjaveden yhteistarkkailua Lohjalla on tehty 20 vuoden ajan, ja vuonna 2025 mukana oli 15 tarkkailtavaa kohdetta. Vesinäytteitä otettiin noin 50:stä pohjaveden havaintoputkesta tai -kaivosta ja pohjaveden pinnankorkeutta mitattiin lähes 80 havaintopisteestä. Lisäksi yhteistarkkailussa oli mukana kahdeksan Lohjanharjulla sijaitsevaa pohjavedenottamoa, Tytyrin kalliopohjavesi ja kolme Lohjanharjun ulkopuolista vedenottamoa. Yhtenä haasteena pohjavesitarkkailussa nousi esille pohjavesiputkien kohtaama ilkivalta tai muutoin vaurioituneet havaintoputket, joista ei saatu näytteitä.

Viime vuonna vedenottamoiden raakavedestä tehtiin laajat määritykset, jolloin vedestä tutkittiin useiden metallien ja PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia. PFAS-yhdisteitä on käytetty laajasti mm. likaa ja vettä hylkivissä kuluttajatuotteissa ja yhdisteet ovat erittäin pysyviä ympäristöön jouduttuaan. Useimpien vedenottamoiden raakavedessä ei todettu PFAS-yhdisteitä ja todettujenkin yhdisteiden pitoisuudet olivat erittäin pieniä ja alittivat selvästi talousvedelle annetun laatuvaatimuksen.

Teollisuuden tai muun toiminnan vaikutuksia havaittiin selkeimmin tuotantoalueilla sijaitsevissa pohjaveden havaintopisteissä. Vanhojen kaatopaikkojen lähistöllä pohjavedessä todettiin mm. kohonneita metallien pitoisuuksia tai VOC-yhdisteitä.

Vuoden 2025 mittausten perusteella Lohjanharjun pohjaveden laatu oli enimmäkseen hyvää, vaikka kloridipitoisuudet ylittivät paikoin pohjaveden ympäristönlaatunormin. Yhteistarkkailun tulokset on raportoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisusarjassa: Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2025.

Lohjan kaupungilta yhteistarkkailuun osallistuivat vesi- ja viemärilaitos, tekninen toimi / kaupunkitekniikka ja ympäristönsuojelu sekä 10 toiminnanharjoittajaa. Toiminnanharjoittajista mukana olivat GPV Finland Oy / elektroniikkatehdas, Kerabit Oy / bitumikatetehdas, Kreate Oy / Muijalan vanha teollisuuskaatopaikka, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Nordic Surface Innovation Finland Oy / kemikaalituotetehdas, Peab Industri Oy / Muijalan asfalttiasema, Peab Industri Oy / Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy, Rudus Oy / betonituotetehdas ja Swisspearl Tuotanto Suomi Oy / kuitusementtilevytehdas. Tarkkailun toteutuksesta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).

Lisätietoja:

Auli Kokkonen
johtava ympäristötarkastaja 
Lohjan kaupunki / ympäristönsuojelu 
auli.kokkonen@lohja.fi 
050 548 1157

Markku Kuusinen 
vs. vesihuoltopäällikkö
Lohjan kaupunki / Vesihuoltolaitos
markku.kuusinen@lohja.fi
+358 050 047 5078

Katriina Nummela
ympäristöasiantuntija 
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 
katriina.nummela@luvy.fi 
044 5285 009 

LUVY – jo puoli vuosisataa yhteistyötä Länsi-Uudenmaan vesien puolesta!

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on viidessä vuosikymmenessä kehittynyt alueen vesistöjen ykkösasiantuntijaksi, merkittäväksi tutkimusten tekijäksi ja aktiiviseksi vesistökunnostajaksi. Tavoitteemme on kuitenkin pysynyt samana: parannamme Länsi-Uudenmaan vesien tilaa yhdessä kumppaniemme kanssa. Tervetuloa mukaan!

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.