Central Baltic WSSP
Central Baltic Watershed safety plan for controlling diffuse pollution
Watershed Safety Plan for controlling diffuse pollution (WSSP) -hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään eteenpäin hajakuormituksen hallintaan tarkoitettua Watershed Safety Plan -toimintamallia neljässä eri maassa (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia). Toimintamalli on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kehittämä ja HAMK toimii hankkeen pääkoordinaattorina.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) vastaa hankkeen toimenpiteistä pilottialueella Tavastfjärdenin Estbyjoen vesistössä. Estby-Kvarnbyjoen osavaluma-alueille laaditaan yleissuunnitelmat pohjautuen paikkatieto, kuormitus ja maastotarkasteluihin. Yleissuunnitelmien pohjalta toteutetaan kaksi vesienhallintarakennetta, joiden toimivuutta seurataan jatkuvatoimisesti ja/tai vedenlaatunäyttein. Lisäksi alueella testataan WSSP hajakuormituksen toimintamallia.
Tavoitteet:
Koko hankkeen yhteiset tavoitteet
-
- WSSP-mallin kehittäminen ja testaaminen yhdessä muiden hankepartnereiden kanssa
- 24 sidosryhmän osallistaminen mallin kehittämiseen ja perehdyttäminen jatkokäyttöön (mm. Kunnat, vesilaitokset, viranomaiset jne.)
- Itämereen päätyvän hajakuormituksen vähentäminen
LUVY paikalliset tavoitteet
-
- Laatia Estby-Kvarnbyn joen osavaluma-alueille yleissuunnitelmat
- Vähentää Tavastfjärdeniin päätyvää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta toteuttamalla vesiensuojelurakenteita
- Pilotoida WSSP mallia Tavastfjärdenin alueella
Aikataulu: 1.5.2024–31.10.2027
Rahoitus: Hankkeen kokonaisrahoitus 2 600 555,42 €, LUVYn osuus 298 208,89 €
Rahoittajat: EU Interreg Central Baltic ja Kirkkonummen kunta
Koordinointi: Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK)

Tuore vedenlaaturaportti: Siuntionjoen vesistössä paikallisia jätevesivaikutuksia, Pikkalanlahdella näkyy jokivesien tuoma kuormitus
Siuntionjoen vesistöön ja Pikkalanlahdelle kohdistuu pistemäistä kuormitusta Karhujärveen laskevan Risubackajoen latvoille, Stora Lonoksiin ja merialueella Kantvikiin. Kirkkojoen Kivikoskenpuroon ei ole viime vuosina tullut jätevesikuormitusta, vaan kuormitus on koostunut jätekeskuksen pintavalunnasta. Vihdistä Siuntion kautta Itämereen laskevaa Siuntionjokea kuormittavat kuitenkin eniten pelloilta valuvat ravinteet ja kiintoaine. Puhdistetun jäteveden osuus kuormituksesta on Risubackajoen valuma-alueella paikallisesti merkittävä, mutta pieni koko Siuntionjoen vesistöalueella.