Työ Veikkolan järvien kunnostamiseksi jatkuu: tehokalastusvaiheen vaikutuksia odotetaan jännityksellä

Koekalastusta Kalljärvellä vuonna 2019.

Veikkolan vesistökunnostus 2021–2022 -hanke jatkuu tänä vuonna ja tulossa on monia mielenkiintoisia toimenpiteitä. Tavoitteena on Perälänjärven, Lamminjärven ja Kalljärven ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentäminen kuten aiempinakin vuosina. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).

Syksyllä on vuorossa kolmivuotisen tehokalastusvaiheen kolmas ja viimeinen vuosi Kalljärvellä.

”On mielenkiintoista nähdä, millaisia tuloksia tehokalastuksella saadaan aikaan. Kalastus on tähän mennessä onnistunut erittäin hyvin ja näin mittavaa kalastusta järven kokoon ja ravinnepitoisuuksiin suhteutettuna ei ole vielä monilla Uudenmaan järvillä toteutettu”, kertoo LUVYn vesistöasiantuntija Jussi Vesterinen.

Tavoitteena on parantaa järven ravintoverkon tasapainoa vähentämällä särkikalojen määrää. Tehokalastuksen vaikutuksia seurataan tutkimalla säännöllisesti järvessä olevien ravinteiden pitoisuuksia sekä eläinplanktonin koon ja määrän kehitystä. Särkikalat syövät eläinplanktonia ja siksi huonokuntoisessa järvessä eläinplanktoneita on vähän ja ne ovat pienikokoisia. Eläinplankton puolestaan käyttää ravinnokseen leviä, millä on suora vaikutus järven rehevyyteen.

Tänä vuonna Veikkolan alueella tutkitaan myös hulevesien haitta-aineita sekä selvitetään, miten hulevesien hallintaa voitaisiin parantaa alueella. Aiempien mallinnustulosten perusteella hulevedet ovat merkittävä ulkoisen kuormituksen lähde Veikkolan järvissä.

”Toivottavasti Veikkolan alueella löydetään toimivia hulevesiratkaisuja”, sanoo Kirkkonummen ympäristöpäällikkö Anu Hynninen.

Veikkolassa hulevesien hallintaa ovat vaikeuttaneet maanomistusolot sekä alueen ikä. Vanhoilla alueilla yleisiä alueita ei ole suunniteltu siten, että niille voitaisiin helposti tehdä hulevesirakenteita. Tilavarausten osoittaminen hulevesiratkaisuille on haasteellista myös sen takia, etteivät hulevesirakenteille sopivat alueet ole välttämättä kunnan omistuksessa. Lisäksi vanhoja alueita täydennysrakennetaan, jolloin vettä läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa entisestään. Nykyisin hulevesien hallinta otetaan aiempaa paremmin huomioon kunnan kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa.

Ulkoisen kuormituksen hallintaan pyritään myös maatalouteen liittyvällä yhteistyöllä sekä neuvonnalla. Veikkolan järvillä on tehty vesistökunnostusta useiden vuosien ajan. LUVYn julkaisema tarinakartta kertoo kootusti tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista vuodesta 2019 alkaen.

Lisätietoja:

Veikkolan vesistökunnostus -hanketta rahoitti vuonna 2023 Kirkkonummen kunta ja Kirkkonummen Vesi. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista.